 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Viikon varrelta - kotimaan talousuutisia lyhyestiKotimaisten sijoitusrahastojen määrä lähes tuplaantui viime vuonnaSijoitusrahastoilla viime vuosi oli kasvun aikaa. Tilastokeskuksen tuoreen raportin mukaan kotimaahan rekisteröidyistä sijoitusrahastoista teki tilinpäätöksen viime vuodelta 114 rahastoa eli 36 rahastoa enemmän kuin edelliseltä vuodelta. Kotimaisten rahastojen yhteenlaskettu arvo kasvoi viime vuonna 60 prosenttia 29,1 miljardiin markkaan.Kiinnostus rahastosijoittamiseen heijastui omistajien kasvuna kaikissa rahastotyypeissä. Kaikkiaan osuudenomistajien lukumäärä lähes kaksinkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna. Suosituimpia rahastoja olivat osakerahastot, joilla oli viime vuoden lopussa yhteensä 118 329 osuudenomistajaa, kun luku edelliseltä vuodelta oli 41 688. Osakerahastojen arvo kasvoi viime vuonna 86 prosenttia 10,2 miljardiin markkaan.
Arvonlisäveron valvonnassa kehitettävääArvonlisäveron valvonnassa on vielä runsaasti kehitettävää. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan ongelmat liittyvät mm. niihin ilmoituksiin, rekisteröinteihin ja tilityksiin, joita arvonlisävelvolliset voivat antaa oma-aloitteisesti. Valvonnan vaikeus on todettu laajalti niin kotimaan kaupassa kuin EU-maiden välisessä kaupankäynnissäkin.Nykyisten siirtymäajan säännösten mukaan ostaja tilittää alv:n yhteisökaupassa vasta määränpäämaassa. Ostaja ja myyjä voivat tehdä yhteneväiset ilmoitukset ja jättää osan alv:n alaisista tuotteista ilmoittamatta. EU:n ulkopuolelta tuleva kauppatavara sen sijaan voidaan todeta tullissa. Harmaa talous tuottaa myös ongelmia, sillä kaikki verovelvolliset eivät rekisteröidy tai rekisteröityvät vain hetkeksi jättäen kuitenkin verot maksamatta. Ostaja voi kuitenkin tällöin vähentää hankintansa verotuksessa, vaikka myyjä ei niitä tilittäisikään. Valtiontalouden tarkastusvirasto kehottaa kotimaan viranomaisia helpottamaan keskinäistä tiedonsaantia ja yhteydenpitoa. Käytännössä verohallinnon sisälläkin on edelleen tiedonkulun ongelmia. Samoin ovat klikanneet yhteydet toisiin viranomaisiin. Yhteistä säveltä ei ole aina löytynyt mm. salassapitosäännösten tulkinnasta. Yhteisötasolla toimii melko hyvin ns. VIES-valvontajärjestelmä, joskin siinä on ollut erilaisia päivitys- ja korjauskäytäntöjä jäsenmaista toiseen.
Bonukset kasvattivat atk-alojen palkkasummaaPalvelutoimialojen, kauppa pois lukien, palkkasumman kasvu hidastui joulu-helmikuussa. Palkkasumma nousi kolmen kuukauden aikana kahdeksan prosenttia, kun kasvu vuotta aiemmin oli kymmenen prosenttia, käy ilmi Tilastokeskuksen tiedoista.Vuodenvaihteessa 1998-99 maksetut bonukset kasvattivat erityisesti tietojenkäsittelypalveluissa maksettua palkkasummaa. Ala olikin ainoa, jossa palkkasumman kasvu kiihtyi edellisvuodesta. Myös palvelutoimialojen liikevaihdon kasvu oli aiempaa hitaampaa. Liikevaihto kohosi joulu-tammikuussa viisi prosenttia. Vuotta aiemmin kasvu oli 12 prosenttia.
Palkat nousseet kolme prosenttiaPalkansaajien ansiot kohosivat ennakkotietojen mukaan viime vuoden tammi-maaliskuusta tämän vuoden tammi-maaliskuuhun yksityisellä alalla 3 prosenttia. Kunnilla vuosinousu oli 2,7 prosenttia ja valtiolla 2,2 prosenttia.Noususta suurin osa johtui yleisistä palkankorotuksista, jotka toteutettiin vuoden alussa. Lisäksi ansiotasoa kohottivat palkkaliukumat ja palkansaajaryhmien rakenteen muutokset. Palkkaliukumat ovat pysyneet viime vuosien tasolla. Naisten ansiot nousivat keskimäärin 2,9 prosenttia ja miesten 2,6 prosenttia. Palkansaajien säännöllisen työajan keskiansio oli viime tammi-maaliskuussa 11 600 markkaa kuukaudessa. Miehet ansaitsivat vajaat 12 700 ja naiset runsaat 10 400 markkaa. Kuukausipalkkaisten keskiansio oli 12 100 markkaa ja tuntipalkkaisten laskennallinen kuukausiansio keskimäärin 10 200 markkaa.
Polarthermin lämmittimiä USA:n ilmavoimilleYhdysvaltain ilmavoimat on tilannut luvialaiselta Polarthermiltä optioineen yli 5 600 lämmitysvaunua, joita käytetään lentokoneiden, huoltotilojen ja henkilöstön lämpimänä pitämiseen arktisilla alueilla. Polartherm sai tilauksen neljä vuotta kestäneessä tiukassa tarjouskilpailussa, kertoi toimitusjohtaja Paavo Sorvakko tiistaina.Kaupan arvo on yli 60 miljoonaa dollaria eli yli 300 miljoonaa markkaa. Kyseessä on Sorvakon mukaan ensimmäinen tämän suuruusluokan suomalainen kauppa suoraan USA:n kanssa. Polartherm voitti Sorvakon mukaan kaupan ennen muuta lämmitinvaunujen korkean teknisen tason vuoksi. Toimitukset ajoittuvat kuudelle vuodelle. - Yhtiö sai hankkeessa merkittävää tukea Finnairilta, jonka kanssa Polartherm on kehittänyt Yhdysvaltoihin toimitettavia lämmitinvaunuja. Finnairilla on käytössään kymmeniä lämmittimiä ja Finnairin lausunnot laitteiden luotettavuudesta ja suorituskyvystä olivat ratkaisevia sopimuksen solmimiselle, totesi Sorvakko. Polartherm on perustettu 25 vuotta sitten. Nykyisin yhtiöllä on runsaat 60 työntekijää. Viime vuoden liikevaihto oli yli 40 miljoonaa markkaa. Tilaus luo Sorvakon mukaan uusia työpaikkoja sekä Polarthermiin että alihankkijoille.
SP:n Pikkarainen arvostelee kohua euron dollarikurssistaSuomen Pankin kansantalousosaston osastopäällikkö Pentti Pikkarainen katsoo, että viimeaikainen kohu euron heikentymisestä dollariin muistuttaa enemmän viihdettä kuin vakavasti otettavaa analyysia.Pikkarainen sanoo tiistain Kauppalehdessä, että euron dollarikurssin sijasta pitäisi katsoa myös kauppapainoista valuuttakurssi-indeksiä, jos ollaan kiinnostuneita inflaatiopaineista ja rahapolitiikasta. Hän huomauttaa, että makrotaloudellisen vaikutuksen ja inflaation kannalta kauppapainotteinen tarkastelu olisi olennaisempi. - Pitäisi keskustella raha- ja luottomäärien kehityksestä sekä kokonaiskysynnän ja tarjonnan tilanteesta. Pitäisi keskustella myös työmarkkinatilanteesta, eikä vain tuijottaa aamulla valuuttakursseista kertovaa ruutua, Pikkarainen sanoo.
Hänen mielestään yksi syy keskustelun heikkoon
tasoon on menneen ajan ajattelumalli. - Euroalue on suuri ja varsin suljettu talous. Tästä syystä valuuttakurssin rooli on paljon pienempi kuin se on aikaisemmin ollut monille euromaille, Pikkarainen sanoo. Suomen Pankki uudisti organisaatiotaan keväällä. Uudistuksen mukaan rahapolitiikan osaston päälliköstä Pentti Pikkaraisesta tuli uuden kansantalousosaston päällikkö kesäkuun alusta lukien. Uuteen osastoon yhdistettiin entiset rahapolitiikan ja kansantalouden osastot.
Tele1 Europe Suomen telemarkkinoilleYhteispohjoismainen teleyhtiö Tele1 Europe pyrkii myös suomalaisten yritysten teleoperaattoriksi. Tele1 Europe kertoi maanantaina tiedotteessaan aikovansa rakentaa pääkaupunkiseudulle tärkeimmät yrityskeskittymät tavoittavan valokuituverkon.Verkkoa käytetään sekä data-, Internet- että puheliikennepalveluihin yritysasiakkaille. Jatkossa yritys aikoo laajentaa verkkoa myös muualle Suomeen. Suomalainen verkko yhdistetään pohjoismaiseen verkkoon omalla kiinteällä yhteydellä. Tele1 Europe on riippumaton teleyhtiö, jonka suurin omistaja on telekommunikaatioon erikoistunut rahasto, Providence Equity Partners. Yritys hankki tänä keväänä uutta pääomaa laskemalla liikkeelle teleobligaatioita 1,4 miljardin markan arvosta. Suomen osuus kokonaisinvestoinneista on noin neljännes.
Valtion nettorahoitustarve tammi-maaliskuussa 4,4 miljardiaValtiontalouden nettorahoitustarve oli tammi-maaliskuussa 4,4 miljardia markkaa eli 1,9 miljardia vähemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikana. Valtion velka oli maaliskuun lopussa 422 miljardia, mutta valuuttakurssimuutosten vuoksi velka kasvoi huhtikuussa neljä miljardia 426 miljardiin markkaan.Valtio otti uusia lainoja tammi-maaliskuussa 2,2 miljardia markkaa enemmän kuin kuoletti vanhoja lainoja. Kassa-alijäämää kertyi yhteensä 6,5 miljardia markkaa. Huhtikuun lopussa kokonaisvelasta oli kotimaista 291,2 miljardia ja ulkomaista 135,1 miljardia markkaa. Valtion kassatulot olivat vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana 51,8 miljardia markkaa eli 1,5 prosenttia edellisen vuoden vastaavan ajan tuloja pienemmät. Myös kassamenot supistuivat viime vuoden vastaavasta jaksosta nimellisesti prosentin 58,4 miljardiin markkaan. Tulopuolella verot ja veroluoteiset tulot kasvoivat viime vuodesta kolmisen prosenttia 38,7 miljardiin markkaan. Valtion korkotulot ja muut tulot sen sijaan vähenivät neljänneksen 8,4 miljardiin markkaan. Valtion menoista eläkkeet, puolustusvoimien kalustohankinnat ja muut kulutusmenot supistuivat kahdeksan prosenttia 13,4 miljardiin markkaan. Sen sijaan valtionavut kunnille, elinkeinoelämälle ja kotitalouksille sekä muut siirtomenot kasvoivat lähes kaksi prosenttia vajaaseen 27 miljardiin markkaan.
Koonnut: IA |
TALOUS -SIVULLE