Vuoden 2000 kynnyksellä:
Siirtymäkausi venyy ja Venäjän edessä on tuttu ongelmavyyhti
Venäjä nilkuttaa uudelle vuosituhannelle mukanaan joukko monimutkaisia poliittisia, sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristön tilaan liittyviä ongelmia. Tilannetta kärjistää sota Tshetsheniassa.
Liki vuosikymmenen jatkunutta, Neuvostoliiton
hajoamisesta alkanutta siirtymäkautta
kommunismista demokratiaan ja
markkinatalouteen onkin ehditty kutsua
krooniseksi, koska uudistukset sujuvat
Itä-Eurooppaa hitaammin.
Samaan aikaan valtakoneiston auktoriteetti on
rapautunut - presidentti Boris Jeltsinin horjuva
terveys, hallitusvaihdokset, talouskriisit ja
skandaalit ovat nakertaneet uskoa Kremlin kykyyn
ohjata maa vakaalle kurssille.
Venäläisen Nezavisimaja Gazeta -päivälehden
päätoimittaja Vitali Tretjakov on kaikesta
huolimatta optimisti.
- Sisäpoliittinen tilanne on hyvin mutkikas, mutta
ei niin synkkä kuin se meistä ja teistä joskus
näyttää. Tshetshenian operaatio sujuu hyvin ja
liki ilman verenvuodatusta.
- Vaikken ole
asiantuntija uskon, että maan talous kääntyy
nousuun seuraavien neljän vuoden aikana.
(Talous)uudistukset tehtiin huonosti, muttei aivan
ilman tuloksia, hän arvioi STT:n kirjallisessa
haastattelussa.
Venäjän tuorein talouskriisi viime elokuussa
romutti Jeltsinin kauden tärkeän talouspoliittisen
saavutuksen - inflaation hallinnan.
Nyt osa talousasiantuntijoista arvioi kuitenkin,
että ruplan arvon ja tuonnin romahdus avittaa
ulkomaisen kilpailun jalkoihin jääneitä
venäläisyrityksiä.
Kohti demokratiaa
Tretjakov ei jaa monen venäläisarvioitsijan pelkoa
siitä, että maa saattaisi luisua diktatuuriin tai
pirstoutua.
- Uusi poliitikkosukupolvi on vastuuntuntoisempi
kuin demokraattien ensimmäinen sukupolvi. Ja
keskipakoisten voimien sijasta nyt on vallalla
keskustahakuinen tendenssi. Demokratia juurtuu
Venäjälle vuosituhannen vaihteen jälkeen, hän
arvioi joulukuisten duuman vaalien edellä.
Maan demokratisoitumisen toisena rajapyykkinä
pidetään ensi kesän presidentinvaaleja, joissa
vapailla vaaleilla valitulle presidentille on määrä
äänestää seuraaja ensimmäistä kertaa maan
historiassa.
- Presidentinvaalit toteutuvat, Tretjakov uskoo.
Jeltsin hämmensi vaalikampanjaa nimeämällä
seuraajaehdokkaakseen pääministeri Vladimir
Putinin, jonka kansansuosio on sittemmin
kasvanut Tshetshenian operaation myötä.
Presidenttigallupien johtopaikoilla vilahtelevat
myös mm. ex-pääministeri Jevgeni Primakovin ja
kommunistijohtaja Gennadi Zjuganovin nimet.
Venäjä hamuaa suurvallaksi
Sisäisistä ongelmistaan huolimatta Venäjä haluaa
esiintyä maailmanpolitiikan näyttämöllä
2000-luvulla suurvaltana - eräänlaisena
Neuvostoliiton manttelinperijänä.
Tästä näyttää
kielivän se, että Venäjä on torjunut jyrkästi
Tshetshenian sotaan kohdistuvan ulkomaisen
arvostelun.
- Venäjä kokee olevansa suurvalta - nojautuen
historialliseen traditioon, joka ei ole katkennut
nykyisestä heikkoudestaan huolimatta. Muut
vanhat ja uudet suurvallat pelkäävät, että
Venäjän pystyttää uudelleen suurvalta-asemansa,
Tretjakov arvioi.
Venäjä saattaa vahvistaa asemaansa hakemalla
tiiviimpää yhteyttä "lähinaapurivaltioiden" kanssa.
Neuvostoliiton hajoamisen seurauksena
äiti-Venäjän rajojen ulkopuolelle jäi 15 uutta
valtiota ja niiden alueelle 25 miljoonaa venäläistä
- seikka, joka on saanut pienet Baltian maat
hakemaan turvaa lännestä Venäjän perättyä niiltä
oikeutta valvoa venäjänkielisen väestönosan
etuja.
IVY-maiden kanssa Venäjä on pyrkinyt
rakentelemaan katkenneita taloussuhteita.
Tretjakov ei pidä poissuljettuna sitäkään, että
lähimmän vuosikymmenen aikana rakennetaan
uudelleen "jonkinasteinen Neuvostoliitto".
- Venäjä ja Valko-Venäjä yhdistyvät, hän
ennustaa. Myös Venäjän ja Ukrainan
uudelleenyhdistymistä kannatetaan gallupeissa.
"Kireähermoista väkeä"
Siirtymäkausi on koetellut ankarasti perinteisesti
pitkämielistä venäläistä.
Kadunmies on seurannut kansallisomaisuuden
valumista harvoihin käsiin, samaan aikaan kun
jokapäiväisestä leivästä sekä jotakuinkin
ilmaisesta terveydenhoidosta ja koulutuksesta ei
ole enää neuvostoaikojen tapaan varmuutta.
Monelle demokratiasta on tullut epävarmuuden ja
köyhyyden synonyymi, kun tulo- ja varallisuuserot
ovat revähtäneet.
- (Yksityistäminen) merkitsi itse asiassa ilmaista
valtion omaisuuden jakoa pienelle piirille. Valta
toimii vastuuttomasti, eikä nauti kansan
kunnioitusta, Gorbatshov-säätiössä työskentelevä
historian professori Viktor Kubaldin kirjoittaa
Venäjä 2000 -arviossaan.
Uusrikkaiden varjoon on jäänyt "uusköyhien"
massa, jolle pieni puutarhapalsta on muodostunut
hengenpitimeksi. Maalla on palattu osin
vaihdantatalouden oloihin.
- Köyhyys ei ole Venäjällä taloudellinen vaan
poliittinen ongelma. Sosialismissa köyhyyttä ei
ollut, minkä takia uudistuspolitiikan menestys on
sidottu köyhyyden voittamiseen, Tretjakov
summaa.
Hän ei kuitenkaan usko "sosiaaliseen
räjähdykseen", vaikka korruptio ja rikollisuus on
saanut monet haikailemaan Stalinin kaltaisen
"vahvan käden" paluuta.
Syntipukkia ahdinkoon etsitään välillä myös
ulkomailta tai omista
vähemmistökansallisuuksista - mikä on ruokkinut
uumoilua (ääri)nationalismin voimistumisesta.
Murroskausi on koetellut venäläisen hermojen
ohella tämän terveyttä: keskimääräinen elinikä on
pudonnut roimasti, ja sosiaaliset sairaudet kuten
tuberkuloosi ovat levinneet nopeasti.
Lisäksi moni joutuu elämään saastuneessa
ympäristössä, jonka siivoamiseen valtiolla ei ole
varaa.
- Kun tuhosimme teollisuuden, emme tuhoa
luontoamme. Tämä on positiivinen panoksemme
maailman ympäristöongelmien ratkaisuun,
Kubaldin kärjistää.
STT-MH
31.12.1999
Ulkomaat -sivulle
|