Sosiaalietuuksiin vain pieniä muutoksia
Vuodenvaihde tuo sosiaalietuuksiin vain pieniä muutoksia. Vuoden suurin, opiskelijoiden asumistuen muutos tulee voimaan vasta toukokuussa.Lapsiperheiden etuudet, kuten lapsilisät, kotihoidontuet ja äitiysavustukset, pysyvät ennallaan.
Sairasvakuutuskorvaukset pysyvät muuten ennallaan, mutta suurten lääkekulujen vuotuinen omavastuuosuus nousee 3 320 markkaan. Indeksitarkistukset pitävät päivärahojen tason suurin piirtein ennallaan. Lasten ja nuorten psykiatrinen kuntoutus tehostuu.
Kela voi käyttää harkinnanvaraiseen kuntoutukseen alkavana vuonna 30 miljoonaa markkaa tämänvuotista enemmän ja lisäraha käytetään nimenomaan tähän tarkoitukseen.
Vajaakuntoisen 16-18-vuotiaan nuoren kuntoutusraha nousee 2 139 markkaan kuukaudessa. Muihin kuntoutusrahoihin tulee indeksikorotukset.
Työeläkkeisiin liki kaksi prosenttia
Työeläkkeet nousevat alle 65-vuotiailla lähes 1,9 prosenttia ja yli 65-vuotiailla runsaat 1,4 prosenttia. Myös muut työeläkeindeksiin sidotut etuudet, kuten mm. luopumistuet ja -eläkkeet, kuntoutusrahan ja omaishoidon tuen vähimmäismäärät sekä kansaneläkkeet ja ke-indeksiin sidotut etuudet nousevat keskimäärin 1,1 prosenttia.
Täyteen kansaneläkkeeseen tulee 25-30 markan korotus. Yksinäisen henkilön täysi kansaneläke on korotuksen jälkeen 2 655 markkaa ensimmäisessä kuntaryhmässä ja 2 542 markkaa toisessa kuntaryhmässä.
Puolisoiden eläkkeet ovat vastaavasti 2 328 ja 2 231 markkaa. Sotilasavustuksen perusavustus on sama kuin täysi kansaneläke.
Toimeentulotuen perusosa nousee
Toimeentulotuen perusosia nostetaan kansaneläkeindeksin mukaan eli 1,1 prosenttia. Eläkkeensaajien hoitotukeen tulee 3-15 markan korotus ja lapsen hoitotukiin ja vammaistukiin 2-19 markan korotukset.
Rintamalisää korotetaan kahdella markalla. Elatusavut nousevat ensimmäisen kerran viiteen vuoteen. Korotus on viisi prosenttia, ja se koskee elatusapua, jotka on viimeksi vahvistettu ennen vuoden 1995 alkua.
Myös elatustuet nousevat. Korotuksen jälkeen täysimääräinen elatustuki on 669 markkaa kuussa. Rintamalisään tulee kahden markan korotus, jolloin se on 226 markkaa kuussa. Täysi ylimääräinen rintamalisä nousee 5-6 markkaa kuussa.
Eläkkeiden ja lisien leikkaukset jatkuvat
Kansaneläkkeiden pohjaosien leikkaukset jatkuvat, mutta vasta maaliskuussa, jolloin uudet ennakonpidätysprosentit otetaan käyttöön.
Leikattua eläkettä jää maksuun tämän jälkeen enää 92 markkaa kuussa. Kansaneläkkeen lisänä maksettavia, ennen vuotta 1996 alkaneita lapsikorotuksia ja puolisolisiä, leikataan jo vuoden alussa. Lapsikorotus on leikkauksen jälkeen 105 markkaa kuussa lasta kohden ja puolisolisä 81 markkaa kuussa.
Markan korotuksia työttömyysrahoihin
Työttömän peruspäiväraha ja työmarkkinatuki nousevat markalla 122 markkaan päivässä. Myös vähintään kolmesta lapsesta maksettava lapsikorotus nousee peruspäivärahan saajille markalla eli 46 markkaan ja työmarkkinatuen saajille 40 pennillä eli 18,40 markkaan päivältä.
Vanhempiensa luona asuvien työmarkkinatuki nousee 60 pennillä eli 73,20 markkaan.
Tarveharkintaisessa työmarkkinatuessa omien tai puolison tulojen vaikutus pysyy ennallaan vielä syyskuuhun asti, jolloin puolison tuloista tehtävä vähennys nousee 300 markasta 1 400 markkaan.
Yleinen asumistuki lähes ennallaan
Yleinen asumistuki pysyy lähes ennallaan. Vain kolmannessa kuntaryhmässä yksin asuvien tuloraja nousee hiukan, jotta oikeus täysimääräiseen asumistukeen säilyy työttömyysturvan indeksikorotuksesta huolimatta.
Eläkkeensaajien asumistuessa hyväksyttävien asumiskustannusten enimmäismäärä nousee kansaneläkeindeksin mukaisesti 1,1 prosenttia eli paikkakunnasta riippuen 270-330 markkaa vuodessa.
Vesinormi nousee 1-2 markkaa ja kunnossapitonormi 5 markkaa kuukaudessa. Lämmitysnormit säilyvät ennallaan. Asumistuet säilyvät kuitenkin ennallaan seuraavaan tarkistukseen saakka.
Suuremman remontin läpikäynyt opiskelijoiden asumistuki muuttuu vasta toukokuussa.
STT-VT
31.12.1999
