Hallitus hyväksyi koulutuksen ja tutkimuksen suuntaviivat

Suunnitelmakauden tavoitteena on tasa-arvoinen ja laadukas perusopetus. Koulujen ja oppilaitosten toimintaedellytykset ja resurssit turvataan ja niitä suunnataan opetukseen ja ohjaukseen. Vaikeuksissa olevien lasten ja nuorten tukemiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen kiinnitetään erityistä huomiota hallitus toteaa.

- Opetusministeriö pyysi vuoteen 2004 ulottuvan kehittämissuunnitelman luonnoksesta 200 lausuntoa, mutta sai syyskuun loppuun mennessä noin 250 lausuntoa eri puolelta Suomea, kertoi opetusministeri Maija Rask keskiviikkona.

Raskin mielestä lausuntokierrosta voitiikin pitää laajana, koko maata kattavana koulutuspoliittisena keskusteluna.

- Opetusministeriö sai lausuntojen välityksellä mielestäni sekä hyvää palautetta että kriittistä arviointia, jonka pohjalta kehittämissuunnitelman valmistelua jatkettiin. Pidin antoisana lausuntokierroksen aikana käytyä keskustelua, ja olin tyytyväinen saatuun runsaaseen palautteeseen.

- Eduskunta kävi marraskuussa kehittämissuunnitelmasta ajankohtaiskeskustelun. Lisäksi sivistyspoliittinen ministerityöryhmä käsitteli kehittämissuunnitelmaa viidesti, jonka tuloksena luonnoksesta hioutui yksimielinen suunnitelma.

Sivistyspoliittisessa ministeriryhmässä ovat edustettuina kaikki hallituspuolueet.

Suunnitelmakauden tavoitteena on, että koulutuksen julkinen rahoitus Suomessa on edelleenkin OECD:n kärkimaiden tasoa. Kaikille peruskoulusta pääseville on tarjottava jatko-opintopaikka.

Lisäksi tehostetaan ohjelmaa matematiikan ja luonnontieteiden osaamisen parantamiseksi. Erityistä huomiota kiinnitetään sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumiseen.

Tutkimuksen kehittämislinjat

Tutkimusrahoitusta lisätään siten, että saavutettu tutkimus- ja kehitystoiminnan kokonaisrahoituksen taso turvataan. Julkisen rahoituksen osuutta kokonaistutkimuspanoksesta vahvistetaan asteittain.

Yliopistoissa harjoitettavan tieteellisen tutkimuksen ja tutkijankoulutuksen sekä ammattikorkeakouluissa tehtävän tutkimus- ja kehitystyön perusedellytyksiä luvataan myös vahvistaa.

Nuorten ammatillisen peruskoulutuksen tarjontaa suunnataan erityisesti työvoimapulan uhkaamille aloille. Vuonna 2004 aloituspaikka tarjotaan 49 000 opiskelijalle, josta osa toteutetaan oppisopimuskoulutuksena. Tavoitteena on, että tutkintoja suoritetaan vuonna 2004 vähintään 42 000.

Toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta kehitetään nykyistä vahvempi vaihtoehto korkeakouluopintoihin etenemisen väylänä. Tavoitteena on, että ammattikorkeakoulun uusista opiskelijoista toisen asteen ammatillisen koulutuksen suorittaneita on noin kolmasosa.

Ammattikorkeakoulujen tutkintoon johtavaa tarjontaa kohdennetaan uudelleen erityisesti kulttuuriteollisuuden aloille. Vuonna 2004 aloituspaikka tarjotaan 25 000 opiskelijalle. Tavoitteena on, että vuonna 2004 ammattikorkeakoulututkintoja suoritetaan 19 000.

Yliopistojen koulutustarjontaa lisätään tietoteollisuuden aloilla sekä kaupallisella ja opettajankoulutusalalla. Ylempään korkeakoulututkintoon tähtäävässä koulutuksessa tarjotaan aloituspaikka 19 000 opiskelijalle. Tavoitteena on, että vuonna 2004 ylempiä korkeakoulututkintoja suoritetaan 14 000.

Tavoitteena on, että 75 % aloittaneista yliopisto-opiskelijoista suorittaa ylemmän korkeakoulututkinnon viidessä vuodessa ja ylempää tutkintoa edeltävä kandidaatin tutkinto suoritetaan kolmessa vuodessa.

Ylioppilastutkinnon uudistus lykkääntyi

Uuteen koululainsäädäntöön sisältyvää opiskelijan oikeutta yksilöllisiin opintoihin kehitetään suunnitelman mukaan edelleen. Opiskelijoiden mahdollisuuksia oppilaitosrajan ylittävän yksilöllisen opinto-ohjelman muodostamiseen lisätään kehittämällä opinto-ohjauksen muotoja ja turvaamalla sen resurssit.

Kehittämissuunnitelman viimeiset kiistakohdat eli ylioppilastutkinnon ja erityislukioiden kohtalo ratkaistiin viime tingassa eli sivistyspoliittisessa ministeriryhmässä joulukuun alussa.

Ylioppilastutkinnon uudistaminen mahdollisesti nykyistä valinnaisemmaksi päätettiin siirtää erillisen työryhmän pohdittavaksi, ja erityislukiot päätettiin säilyttää nykyisellään.

Näin vanhan valtionosuusjärjestelmän aikana perustetut erityislukiot eli esimerkiksi urheilu- ja musiikkilukiot säilyttävät lisärahoituksensa, mutta mahdolliset uudet erityslukiot eivät lisärahaa saa. Erityislukioiden määrä aiotaan säilyttää suunnilleen nykyisellään.

Opetusministeriössä oli kaavailtu, että kaikki lukiot olisivat saaneet hieman nykyistä enemmän liikkumavaraa opetuksensa painottamisesta, ja erityislupajärjestelmästä olisi luovuttu kokonaan.

Kehittämissuunnitelman valmisteluvaiheessa ehdittiin kiistellä myös siitä, hämärtävätkö joustavat opintomahdollisuudet liikaa ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen rajaa.

Lopullisessa suunnitelmassa korostetaankin oppilaitosten erillisyyttä, vaikka oppilaiden mahdollisuutta ammatti- ja lukio-opintojen yksilölliseen yhdistelemiseen luvataan kehittää. Myös tätä liittyvää ns. nuorisoasteen kokeilua luvataan jatkaa.

Työssä oppimisen uudistuksen tueksi ja toteutuksen varmistamiseksi kehitetään ja toteutetaan työssä oppimiseen liittyvää tiedotusta, työpaikkaohjaajien koulutusta, opettajien koulutusta ja pilottiprojekteja yhteistyössä työelämäosapuolten kanssa.

Duaalimalli säilyy

Suomen korkeakoulujärjestelmää kehitetään suunnitelman mukaan kahdesta pilarista muodostuvana kokonaisuutena (ns. duaalimalli) siten, että yliopistot ja ammattikorkeakoulut täydentävät toisiaan.

Tavoitteeksi asetetaan, että siirryttäessä korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen korkeakoulusektorilta toiselle luetaan samalla alalla suoritetusta tutkinnosta hyväksi noin puolet suoritetun tutkinnon laajuudesta.

Ammattikorkeakouluja koskeva lainsäädäntö uudistetaan ottaen huomioon ammattikorkeakouluuudistuksesta tehtävä kansainvälinen arviointi.

Ammattikorkeakoulujen 40-60 opintoviikon laajuiset ammatilliset jatkotutkinnot käynnistetään asteittain muutamilla aloilla, joilla työelämän tarpeet sitä edellyttävät. Kokemusten pohjalta tehdään ratkaisut jatkotutkintojärjestelmän laajentamisesta.

Alemman korkeakoulututkinnon asemaa vahvistetaan osana yliopistojen tutkintojärjestelmää. Opiskeluoikeus opiskelijavalinnassa myönnetään ylempään korkeakoulututkintoon.

Maisteriohjelmia käytetään nykyistä enemmän hyödyksi monitieteisyyden edistämiseksi. Maisteriohjelmien valtakunnalliset linjaukset vahvistetaan vuoden 2000 aikana. Lisensiaatin tutkinto säilyy yliopistollisena tutkintona ja sitä kehitetään ammatillisesti suuntautuneena jatkotutkintona.

Tutkijakoulujärjestelmää laajennetaan niin, että niistä tulee keskeinen väylä tohtorin tutkintoon. Tohtorintutkintojen määrä nostetaan noin 1400 tutkintoon vuodessa.

Tutkimuspanostus suunnataan laadun perusteella valikoituihin kohteisiin. Laatu otetaan nykyistä paremmin huomioon sekä yliopistojen välillä, yliopistojen sisällä että yksittäisten tutkijoiden ja tutkijaryhmien välillä tapahtuvassa määrärahojen jaossa.

IA
31.12.1999

Politiikka -sivulle