Luonto ja teknologia ovat tulevan arjen puolikkaita
Helsinkiin ahtautuminen on tullut tiensä päähän. Ensi vuosituhannen alussa pääkaupunkiseudun lähikunnat ja maaseudun kasvukeskukset vetävät asukkaita pääkaupungista ja sen liepeiltä.
Pääkaupunkiseudulla asuminen tulee niin
kalliiksi, että vain harva pystyy asumaan siellä toivomallaan
tavalla.
Kakkosasunnosta on jo nyt tullut ihmisille tärkeä paikka, jonne
mennään latautumaan aina kun voidaan. Tulevaisuudessa moni
muuttaa kokonaan talviasuttavaksi remontoimaansa
kakkosasuntoon ja tekee sieltä etätyötä. Joku perustaa maalle
oman yrityksen tai työskentelee osan viikosta maalla, osan
kaupungissa.
Maaseudusta tulee paljon nykyistä monimuotoisempi, kun
kaupungeista muuttavat tuovat sinne uusia palveluammatteja
ja uudenlaista ekologista rakentamista.
Luonnonmukaisessa rakentamisessa paikkansa löytävät myös
monet vanhat rakennusaineet ja -menetelmät. Kysyntä
synnyttää aina tarjontaa, joten rakentamiseen on
odotettavissa runsaasti uusia vaihtoehtoja.
- Helsingin Viikki on kiinnostava uusi asuinalue. Se voisi olla
suomalaisen kaupunkiasumisen idylli, suomalaiselle sopiva tapa
elää, Kulutustutkimuskeskuksen toimitusjohtaja Eila Kilpiö sanoo.
Viikissä on tilaa, vihreyttä ja kaikki palvelut.
Maalla ei voi asua ilman omaa autoa
Vaihtoehtoinen elämäntapa ei enää tulevaisuudessa onnistu
ilman autoa tai kahta. Kaupunkikeskustojen ulkopuolella asuva
pääsee julkisilla kulkuneuvoilla juuri ja juuri töihin ja takaisin,
mutta omat tai lasten harrastukset vaativat autoa.
- Tämä on ongelma lähiöissä jo nyt, Kilpiö sanoo. Lapset on
vietävä harrastuksiinsa. Jalkapalloa kun ei voi pelata
simultaanisesti olohuoneessa.
Pakollinen auton hankinta ei välttämättä miellytä kaikkia. Ne,
jotka ovat muuttaneet maalle vihrein ajatuksin haluaisivat
huolehtia ympäristön puhtaudesta. Hekään eivät silti halua
jäädä joka ilta neljän seinän sisälle.
Kehitys vie tutkijoiden mukaan väistämättä siihen, että
autoteollisuus kehittää pienempiä, vähemmän energiaa
kuluttavia ja vähemmän saastuttavia autoja. Tutkijat uskovat
sähköauton tulevan nyt tosissaan.
Veroilmoitukset hoituvat sähköisesti
Kaikkia palveluita ei sentään tarvitse lähteä hakemaan autolla.
Monet ennen virastokäyntejä vaatineet asiat hoituvat
kotipäätteeltä. Usein se onkin ainoa vaihtoehto, sillä yritykset
ovat siirtäneet kannattamattomaksi katsomansa toiminnot
kotitalouksille.
Aikatauluneuvonta ja lippupalvelu sujuvat jo nyt
kotipäätteeltä. Kuntien virastot ja kirjastot seuraavat
esimerkkiä. Vuosituhannen alussa veroilmoitukset lähetetään
sähköisesti ja meillä on käytössä sähköinen allekirjoitus.
Kuluttaja ei pian edes muista aikaa, jolloin hänelle myytiin
laatikossa tietokone ja hänen piti itse selviytyä ohjelmien
asettamisesta, yhteyksien hankkimisesta ja laitteiden
yhteensopivuuden selvittämisestä.
- Kehitys on tähän saakka edennyt teknologiavetoisesti ja
teknologiaa on myyty kotitalouksille ilman oheispalveluja.
Minusta kehitykseen kuuluu aivan oleellisesti se, että ihmiset
selviävät arkipäivästä ja meillä on halvemmat ja toimivammat
oheispalvelut, Kilpiö sanoo. Hän lisää, että teknologiapalvelut
synnyttävät kaivattuja uusia työpaikkoja.
Muita uusia palvelualan työpaikkoja syntyy esimerkiksi
tavaroiden jakeluun. Koko kansan tavarataloksi kehittynyt
postimyynti ei toimi, jos postitoimistot lakkautetaan yksi
toisensa jälkeen. Eivätkä verkkokaupan ostoksetkaan saavu
kotiin omia aikojaan.
Kahden luokan kansalaisia
Syrjäseutujen asukkaat, vanhukset ja syystä tai toisesta
teknologiaimusta pudonneet joutuvat tulevaisuudessa entistä
heikompaan asemaan, kun kaikki palvelut karkaavat käsistä.
Postien ja pankkien konttorit harvenevat tai palvelevat enää
vain sähköisesti. Julkinen liikenne supistuu ja kaupat
keskittyvät palvelemaan autoilevia asiakkaita.
Postimyynti on toiminut tähän saakka syrjäisten seutujen ja
eläkeläisten tavaratalona, josta muutkin ovat löytäneet omat
suosikkituotteensa: Stockmannkin on postittanut tavaroitaan
ympäri maata. Mitä tilalle, kun postimyynti ei enää toimi?
Aina, kun ilmenee selvä tarve, syntyy uusia kaupallisia yrityksiä
tarvetta täyttämään. Ne eivät kuitenkaan auta kaikkein
köyhimpiä. Valtionyhtiöiden tuottamat julkiset palvelut ovat
sen sijaan olleet edullisia ja kaikkien saatavilla.
Kilpiö sanoo, että luottokyvyttömille tai tekniikan hylkimille
olisi turvattava jotenkin palvelut. Yhtenä vaihtoehtona voisivat olla
kyläkaupat tai yhteisöjen perustamat neuvonta- ja
palvelupisteet.
STT-MH
31.12.1999
Kotimaa -sivulle
|