Väitös: Venäläiset yritykset eivät selviä matkimalla
Venäläiset yritykset eivät selviä talousmuutoksesta jäljittelemällä länsimaisia yrityksiä, vaan niiden pitäisi itse osata valita käyttöönsä parhaiten sopivat länsimaiset talousopit, toteaa tutkimusjohtaja Ph.D. Kari Liuhto.
Kari Liuhto väittelee tiistaina Turun kauppakorkeakoulussa entisten
neuvostoyritysten selviytymisestä muuttuneessa
liiketoimintaympäristössä.
Väitöskirjassa on kartoitettu yli
tuhannen
yrityksen sopeutumista kuudessa entisessä neuvostotasavallassa.
- Tällä hetkellä johtamiskulttuuri Venäjällä on hyvin hajanainen. Se
on
kuin sateenkaari-cocktail. Neuvostoaikaisten tapojen perintö on vain
yksi
osa sitä, hän kuvaa.
- Kansainvälisen liiketoiminnan vaikutus, kansallinen
kulttuuri-identiteetti ja voimakkaasti muuttuva toimintaympäristö
ovat
myös cocktailin rakennusaineita, Liuhto jatkaa.
Hän toimii Turun kauppakorkeakoulun Pan-Eurooppa Instituutin
johtajana, mutta vuoden alusta hänet on nimitetty Lappeenrannan
teknillisen korkeakoulun idänkaupan professoriksi.
Ulkomaalaiset yritykset moottoriöljynä
Liuhto esittelee tutkimuksessaan kymmenen teesiä. Niistä yksi
kuuluu,
että ulkomaalaiset yritykset eivät voi toimia talousmuutoksen
moottoreina.
Ne voivat olla moottorin öljyä, muutoksen tukijoita.
Liuhto havaitsi, että neuvostoyritysten johtaminen muistutti luultua
enemmän yritysten johtamista markkinatalouksissa.
- Neuvostoyritysten johtajat joutuivat omaksumaan lukuisia
epävirallisia
johtamiskeinoja pystyäkseen toteuttamaan ylhäältä annetut
tavoitteet,
hän selvittää.
Vaikka suunnitelmat määrittelivät, mitä yritysten tulisi tehdä,
yritysjohto
kykeni melko itsenäisesti päättämään, miten se toteutti asiat
käytännössä.
- Tukea tarvitsevat nyt Venäjän keskisuuret yritykset, joilla on
mahdollisuudet vientitoiminnan aloittamiseen tai voimistamiseen.
Neuvostoaikaisten yritysdinosaurusten kausi on ohi.
Siellä tarvitaan
niiten
sijaan dynaamisia tiikereitä, kuten elektroniikka-alaa, Liuhto
kuvailee.
Huoli venäläisten sopeutumisesta EU:hun
Tutkijan mukaan kannetaan liikaa huolta siitä, miten suomalaiset
yritykset
sopeutuvat Venäjälle eikä siitä, miten venäläiset yritykset
sopeutuvat
EU:hun.
- Kun ajattelemme Venäjän kansainvälistymistä, on muistettava, että
se
tapahtuu meidän yritystemme sitoutumisena itään ja toisaalta
venäläisten
yritysten toimintana lännessä, hän korostaa.
Yrityssektorin kasvusta huolimatta Venäjän kokonaistuotanto on
romahtanut. Vaikka yritysten lukumäärä on kasvanut tällä
vuosikymmenellä noin 15-kertaiseksi, entisen Neuvostoliiton alueella
bruttokansantuote on laskenut noin 40 prosenttia viimeisen kymmenen
vuoden aikana.
- Venäjälle on rekisteröity noin kolme miljoonaa yritystä.
Rekisteröimättömiä haamuyrityksiä on laskettu toimivan noin kahdesta
kolmeen miljoonaa.
- Yritykset eivät ole kuitenkaan kyenneet paikkaamaan
keskusjohtoisen
tuotantoverkoston luhistumista. Taloudellinen transformaatio on
onnistuessaankin vuosikymmenien rakennustyömaa, Liuhto pohtii.
STT-VT
31.12.1999
Talous -sivulle
|