Hakalehto: Suomen palattava puolueettomuuspolitiikkaan

Hakalehto on tuonut vaalikampanjassaan selkeästi esille muutamat pääteemat. Hän vaatii kansalaisille sosiaalista oikeudenmukaisuutta, parempaa oikeusturvaa ja irrottautumista EU:sta, joka hänen mukaansa on viemässä Suomelta itsenäisyyden.

Hakalehto näkee Euroopan unionin perusrakenteissa syitä korkeisiin työttömyyslukuihin.

- Pääomien vapaa liikkuvuus EU:ssa suosii suuryrityksiä. Pääomia virtaa myöskin ulos Suomesta. Tänä vuonna suorat sijoitukset Suomesta ovat 100 miljardia ja tänne sijoitetaan vain 50 miljardia, Hakalehto sanoo.

Hakalehdon mukaan myös EU:n laajenemisen tarkoituksena on hankkia uusia sijoitus- ja markkina-alueita vapaasti siirtyville pääomille.

Nykyjärjestelmä ei tuo muutoksia

Hakalehto ei näe pääoman vapaan liikkuvuuden ohella hyvänä myöskään ihmisten ja tavaroiden vapaata liikkuvuutta, jotka kuuluvat EU:n peruselementteihin.

- Vapaan kilpailun oppi johtaa talouden keskittymiseen yhä suurempiin yrityksiin. Hyvä esimerkki on mediavallan keskittyminen. Väestön liikkuvuus esimerkiksi Suomessa suuntautuu muutamiin kasvukeskuksiin, mikä on vahingollista, Hakalehto sanoo.

Hakalehdon mukaan korkeana pysynyt työttömyys johtuu vapaan kilpailun opista. Hän ei myöskään pidä virallisesti ilmoitettuja työttömyyslukuja, jotka ovat jo pitkään osoittaneet työttömyyden laskevan, todellisina.

- EU:ssa on huomattavasti tilastoitua enemmän rakenteellista työttömyyttä. Suomessa julkisuudessa ilmoitetut viimeisimmät työttömyysluvut ovat olleet noin 237 000. Kun huomioidaan tilapäiset työsuhteet, kursseilla ja työvoimakoulutuksessa olevat ja eräät muut ryhmät, todellinen luku on noin 530 000, Hakalehto laskee.

- Työttömyys ja väestön siirtyminen johtavat palveluiden vähenemiseen. Työttömyyden suorat kulut ovat jo noin 50 miljardia markkaa vuodessa. Nykyjärjestelmässä tilanne ei korjaudu. Muutoksen edellytys olisi pääomien valvonta ja järjestelmällinen aluepolitiikka.

Valtiollinen suvereniteetti uhattuna

Hakalehdon mielestä ETA-sopimus ja Euroopan vapaakauppa-alue olisivat turvanneet Suomen taloudelliset intressit EU:n ulkopuolellakin.
- Kuuluimme jo aiemmin Euroopan vapaakauppa-alueeseen, EFTA:an. Ilman EU-jäsenyyttä olisimme kuitenkin säilyttäneet myös poliittisen vapauden.

- Tällä hetkellä kaksi kolmasosaa laeista on EU-lähtöisiä. Lainsäädäntövallan menetys uhkaa valtiollista suvereniteettia, Hakalehto sanoo.

- Norja on hyvä esimerkki pärjäämisestä EU:n ulkopuolella, Hakalehto toteaa ja ilmoittaa kannattavansa tiiviimpää pohjoismaista yhteistyötä.

- Jäsenyys suurpääomapiirien etuja palvelevassa EU:ssa on vienyt mahdollisuudet harjoittaa itsenäistä maatalous-, alue- ja ulkopolitiikkaa.

- Neuvostoliiton hajottua Suomen tunnustettu asema puolueettomana maana olisi jopa voinut vahvistua ilman EU-jäsenyyttä, Hakalehto analysoi.

Presidentin rooli ulkopolitiikassa korostuu

Uusi perustuslaki astuu Suomessa voimaan 1.3. vuonna 2000 eli uuden presidentin virkakauden alkaessa. Se aiheuttaa joitain muutoksia presidentin ja eduskunnan välisiin valtasuhteisiin. Ilkka Hakalehdon mielestä presidentin valtaoikeuksien heikkeneminen on omiaan korostamaan puolueiden valtaa.

- Uudessa perustuslaissa on tietoisesti haluttu heikentää presidentin roolia. Lain voimaantulo merkitsee puoluevallan roolin vahvistumista.

Hakalehdon mielestä sisäpolitiikassa presidentti on instituutio, joka voisi palauttaa kansanvaltaa.

- Tällä hetkellä puolueet eivät toteuta alkuperäistä tehtäväänsä eli puolusta kansanvaltaa rahavaltaa vastaan. Kansan valitsema presidentti voisi esimerkiksi vaatia suoria kansanäänestyksiä.

- Ulkopolitiikassa presidentin asema on vahvempi. Presidentti ja valtioneuvosto johtavat ulkopolitiikkaa yhdessä. Vastoin presidentin kantaa ei voida toimia.

Sotilaallinen liittoutumattomuus tärkeää

Hakalehto näkee Euroopan olevan kovaa vauhtia militarisoitumassa. Hänen mielestään kehitys on Suomen kannalta huolestuttavaa.

Hakalehdon mukaan aika näyttää, muodostuuko Eurooppaan oma yhteinen puolustus vai perustuuko muodostettava puolustusliitto NATO:n pohjalle. Hän katsoo kriisinhallintajoukkojen olevan askel kohti eurooppalaista armeijaa.

- Suomen geopoliittinen asema lisäisi jännitystä Suomen ja Venäjän välillä, jos eurooppalaisen puolustusliiton itärajana olisi Suomen raja.

Puhuessaan tällä viikolla Torniossa Hakalehto sanoi, että EU:n kesäkuussa Kölnissä tekemä päätös ryhtyä rakentamaan EU:n sotilasliittoa vaarantaa vakavasti Pohjolan turvallisuutta.

Hänen mielestään Suomi ei saa liittoutua sotilaallisesti. Hakalehdon mukaan tilanteessa, jossa EU-maihin ei suuntaudu sotilaallista uhkaa, sen tulisi toimia aktiivisesti muodostaakseen sellaisen mahdollisimman laajan mm. Pohjolan käsittävän ja Balkanille ulottuvan ydinaseettoman vyöhykkeen, jota ydinasevallat sitoutuisivat kunnioittamaan alueena, joka ei missään tilanteessa olisi ydinaseiden käytön kohteena.

Hakalehto näkee syrjintää mediassa

EU:iin liittyvät asiat ovat Hakalehdon mielestä monille poliitikoille epämieluisa keskustelunaihe, minkä vuoksi julkinen keskustelu EU-linjauksista on vähäistä.

Hakalehto sanoo kokeneensa mediassa henkilökohtaista syrjintää, koska hänen esiintymistään tiedotusvälineissä on rajoitettu.

- Ensimmäistä kertaa Ylen suuresta vaalikeskustelusta (8.12.) suljettiin kolme ehdokasta minut mukaan lukien. Aina ennen kaikki ovat olleet mukana. Vapaiden vaalien tunnusmerkki on ehdokkaiden yhtäläinen esiintyminen, Hakalehto sanoo.

- MTV on rajoittanut haastatteluaikani 15 minuuttiin, kun muilla ehdokkailla se on puoli tuntia. En myöskään ole mukana kanavan viimeisessä vaalikeskustelussa kaksi päivää ennen vaaleja, hän toteaa.

Viimeisissä gallupeissa Hakalehdon kannatus on ollut yhden prosentin luokkaa. Sen perusteella hänen etenemisensä presidentinvaalien toiselle kierrokselle on jokseenkin epätodennäköistä.

MIKKO LAITINEN
31.12.1999

Politiikka -sivulle