Ernesto Che Guevara: Idealisti ja vallankumouksellinen

Nunnat Vallegranden sairaalassa, jonne Chen ruumis tuotiin, sanovat kuolleen Chen muistuttaneen Jeesusta. Vertaukset Kristukseen ovatkin usein toistuvia puhuttaessa maailman tunnetuimmasta vasemmistovallankumouksellisesta taistelijasta, kirjailijasta ja lääkäristä.

Che on ikuistettu lukemattomiin T-paitoihin, julisteisiin, lauluihin, mukeihin, lippuihin ja muihin tuotteisiin. Chen elämä on innoittanut muutokseen ja vallankumoukseen uskovia sukupolvia.

Kuuban vallankumous, jota Che yhdessä Fidel Castron kanssa johti, on toiminut esimerkkinä monille vallankumousjohtajille. Esimerkiksi Meksikon intiaanimaatyöläisten chapatistiliike pitää Chetä esikuvanaan.

Che Guevara, oikealta nimeltään Ernesto Guevara de la Serna syntyi Argentiinassa vuonna 1928 viidentenä lapsena keskiluokkaiseen perheeseen. Che kouluttautui lääkäriksi. Hän matkusteli laajalti Etelä-Amerikassa nuoruudessaan, ja köyhyys sai hänet vakuuttumaan aseellisen vallankumouksen tarpeellisuudesta.

Che lähti Guatemalaan 1953 osallistumaan meneillään olleeseen sosialistiseen kokeiluun. Guatemalan vallankumoushanke kaatui vuoden 1954 Yhdysvaltain tukemaan vallankaappaukseen, jossa oikeistovalta lopetti jo aloitetun maareformin.

Che vakuuttui siitä, että Yhdysvallat ei tulisi koskaan sallimaan sosialistista hallitusta etupiirissään. Hän päätti, että sosialismiin olisi pyrittävä maailmanvallankumouksen avulla ja matkusti Meksikoon.

Kuuban vallankumous

Meksikossa Che tutustui kuubalaisiin aatetovereihin, Fidel ja Raul Castroon, jotka olivat maanpaossa suunnittelemassa Fulgencio Batistan diktatuurin kaatamista maassaan.

Che liittyi Castron joukkoihin, jotka rantautuivat Kuubaan 1956. Sissit voittivat lopulta sotansa Batistan joukkoja vastaan vuonna 1959.

Castro asetti valtaan marxilaisen hallituksen. Guevara otti Kuuban kansalaisuuden ja toimi muun muassa teollisuusministerinä ja kansallispankin johtajana. Hän tuli tunnetuksi kaikkialla maailmassa imperialismin ja Yhdysvaltain ulkopolitiikan vastustajana.

Yhdysvallat asetti Kuuban taloussaartoon ja Kuubasta tuli taloudellisesti yhä riippuvaisempi Neuvostoliitosta. Kaikki kuubalaiset eivät sopeutuneet sosialistiseen järjestelmään, ja sadattuhannet muuttivat pois maasta.

Taistelut Kongossa ja Boliviassa

Che Guevara osallistui Afrikan sisällissotiin 1960-luvun puolivälissä. Kuuba lähetti miehiä ja aseita taistelemaan Kongon hallituksen joukkoja vastaan. Vasemmistolainen vallankumous ei onnistunut, ja Che pakeni Kongosta turvautumalla Kuuban salaiseen palveluun.

Vaikka Che oli elämänkertakirjoittajansa Jon Lee Anderssonin mukaan vuonna 1965 todennäköisesti maailman tunnetuin marxilainen vallankumouksellinen, Guevarasta oli tullut maaton mies.

Vuonna 1966 Boliviassa, Perussa ja Kolumbiassa oli maolaisia ryhmiä ja joka puolelta sukelsi esiin sissijoukkoja, joissa taisteli Kuubassa koulutettuja vallankumouksellisia eri maista. Che päätti mennä Boliviaan johtamaan sissisotaa vallassa olleita kenraaleja vastaan.

Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun CIA:n kuubalaissyntyisen virkailijan Felix Rodriguezin mukaan Yhdysvallat pelkäsi Chen voittavan Boliviassa ja epäili erityisesti sitä, että Kuuba johti sissien taistelua. CIA päätti estää "vietnameiden" syntymisen Etelä-Amerikkaan ja lähetti Rodriguezin Chen jäljille.

Chen pieneksi kuihtunut sissijoukko taisteli ankarissa olosuhteissa kärsien ruoan- ja juomanpuutteesta Bolivian vuoristoisessa keskiosassa Vallegranden läheisyydessä. Bolivian armeijan kommandojoukko pidätti Chen tulitaistelussa.

CIA:n käskystä Che ammuttiin lokakuun 9. päivänä vuonna 1967.
- Ammu, pelkuri, sinä ammut vain ihmisen, kerrotaan Chen sanoneen hänet ampuneelle kersantille.

STT-MH
31.12.1999

Ulkomaat -sivulle