Vuoden 2000 kynnyksellä:
Sotilaallinen EU seuraava askel yhteisvaluutan jälkeen
Puolustusulottuvuuden kehittämisen uskotaan nousevan keskeiseksi teemaksi EU:ssa ensi vuosituhannella. Tästä puhui mm. EU:n ulkopoliittinen edustaja ja NATO:n entinen pääsihteeri Javier Solana EU:n parlamentin istunnossa marraskuussa.- Yhteisen valuutan jälkeen EU:n on aika syventää poliittista yhteistyötään, eritoten ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, sanoi Solana.
Hänen mukaansa EU-maiden on lisättävä panostustaan puolustukseen, jotta unioni voi suoriutua vaativista kriisinhallintatehtävistään.
Monien tarkkailijoiden mielestä juuri Solanan nimittäminen EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittiseksi "korkeaksi edustajaksi" on merkki siitä, minne EU on matkalla.
- Vain pään hiekkaan piilottava strutsi voi olla huomaamatta, että EU:ssa tullaan kehittämään yhteinen puolustus, sanoi suomalainen tutkija Alexander Stubb aiemmin tänä vuonna.
Stubbin mukaan yhteinen puolustus on EU:n integraatiokehityksen seuraava looginen askel. Tuolloin myös Suomi joutuu ottamaan kantaa siihen, haluaako se olla mukana EU:n ytimessä vai ei.
Väyrynenkin näkee puolustuskehityksen
Suomen entinen ulkoministeri ja nykyinen EU-parlamentaarikko Paavo Väyrynen (kesk.) arvioi, että EU:n ydin kehittyy liittovaltioksi, jolla on yhteinen puolustus.
Väyrysen mukaan EU:n laajenemisen ja syvenemisen välinen kiista voidaan ratkaista vain ns. joustavan integraation avulla. Se tarkoittaa, ettei koko Eurooppa voi olla mukana ytimessä.
Jo nyt on olemassa esimerkkejä siitä, että yhdentymistä syvennetään ilman, että kaikki maat ovat mukana: esimerkiksi Britannialla ja Tanskalla on oikeus olla rahaliitto EMU:n ulkopuolella.
Samaan aikaan kun EU kasvattaa kykyään kriisinhallintaan, lisääntyy sen yhteistyö NATO:n kanssa. Tulevaisuudessa Euroopan on määrä hoitaa kriisinhallintatehtäviä NATO:lta lainatulla sotilaallisella kapasiteetilla.
Tämä merkitsee jatkossa sitä, että kynnys Suomen liittymiselle NATO:on madaltuu. Joustavasta integraatiosta tohtoriksi väitellyt Stubb pitää itsestään selvänä, että Suomen on kuuluttava myös NATO:on, jos haluamme, että EU:n kollektiivinen puolustus kattaa myös meidän alueemme.
Nykyisin vain Ranska ja Belgia ajattelevat EU:n hoitavan tulevaisuudessa puolustuksensa yksin, ilman NATO:n ja Yhdysvaltain apua, huomauttaa kuitenkin Brysselissä toimiva pohjoismainen diplomaatti.
Selviä merkkejä
Joidenkin asiantuntijoiden mukaan on jo olemassa selviä
merkkejä siitä, että EU:sta on kehittymässä liittovaltio.
- Tampereen huippukokous oli askel tähän suuntaan. Siellä oli
nähtävissä perusajatus yhteisen oikeuslaitoksen omaavan
valtion rakentamisesta, arvioi ruotsalainen EU-asiantuntija.
Liittovaltion suuntaan kehittymiseen kuuluu myös se, että EU:n parlamentti on saanut lisää valtaa Amsterdamin sopimuksen astuttua voimaan. EU:ssa tehdään yhä enemmän päätöksiä enemmistöperiaatteella, ja parlamentin rooli lainsäätäjänä yhdessä ministerineuvoston kanssa vahvistuu.
Myös komission ajatus eurooppalaisesta perustuslaista vahvistaa huomioitsijoiden mukaan liittovaltion rakentamista.
Instituutioiden uudistaminen
Unionin itälaajeneminen on keskeinen teema EU:n seuraavassa hallitusten välisessä konferenssissa, jossa pohditaan EU:n perussopimuksen uudistamista.
- Todella tärkeä kysymys on se, miten uudistamme EU:n instituutioita niin, että unioni voi toimia 27 jäsenmaan vahvuisena, totesi konferenssista vastuussa oleva komissaari Michel Barnier EU:n parlamentille.
Yksi perustavimmista uudistuksista on enemmistöpäätöksien lisääminen. Se merkitsee, etteivät yksittäiset EU-maat voi veto-oikeudella estää unionin uuden lainsäädännön toteuttamista. Tämä puolestaan vahvistaa EU:n liittovaltioluonnetta.
STT-MH
31.12.1999
