Eurojen valmistus täydessä vauhdissa
Eurooppalaisten palkansaajien ja kuluttajien elämään euro ei vielä alkutaipaleellaan vaikuttanut dramaattisesti.
Tavalliset
kansalaiset kohtasivat päättyneen vuoden aikana euron
toistaiseksi lähinnä kaupan kaksoishinnoissa sekä valuutta-,
pörssi- ja rahamarkkinanoteerauksissa.
Välillisesti hekin
hyötyivät jo sekä euron mukanaan tuomasta vakaudesta ja
matalasta inflaatiosta että poikkeuksellisen alhaisesta
korkotasosta.
Euromaiden kansalaisille suurin muutos on edessä, kun
eurosetelit ja kolikot otetaan käyttöön vuoden 2002 alusta
lähtien. Silloin euromaat luopuvat kansallisista rahayksiköistään
ja ryhtyvät käyttämään vain euroa rahana ja
laskentayksikkönä.
Kansallisista rahoista luovutaan kahden
kuukauden siirtymäaikana tammi- ja helmikuussa vuonna 2002.
Euromaat ottavat tuolloin käyttöön seitsemän erisuuruista
seteliä ja kahdeksan erisuuruista kolikkoa.
Pienimmän
eurosetelin arvo on 5 euroa ja suurimman 500 euroa. Ne
vastaavat 29,73 markkaa ja 2 972,86 markkaa. Niiden väliin
sijoittuvat 10, 20, 50, 100 ja 200 euron setelit.
Suurimmat eurokolikot ovat 1 ja 2 euron metallirahat, jotka
lyödään kaksimetalliaihiosta. Kolikoiden arvot vastaavat
5,94573 markkaa ja 11,89 markkaa. Euron osia eli sentin
kolikkoja lyödään kuusi. Ne ovat arvoltaan 1, 2, 5, 10, 20 ja 50
senttiä.
Uusien eurorahojen ja raha-automaattien yhteen sopivuuden
varmistamiseksi on perustettu kuusi testikeskusta, jotka
sijaitsevat Suomessa, Ranskassa, Saksassa, Hollannissa ja
Espanjassa.
Niiden tehtävänä on auttaa varmistamaan, että
myös raha-automaattien siirtyminen eurokantaan käy
sutjakasti ja ongelmitta vuoden 2002 alussa.
Painot ja rahapajat täystyöllistettyjä
Euroopan setelipainot ja rahapajat aloittivat eurosetelien
painamisen ja eurokolikoiden lyömisen hyvissä ajoin, sillä
kyseessä on todellinen jättiläisurakka. Eurokolikoiden lyönti
aloitettiin jo toukokuussa vuonna 1998. Euroseteleiden
tuotanto alkoi setelipainoissa viime heinäkuussa.
Eurokolikoita lyödään kansallisten kolikoiden tilalle 56 miljardia
kappaletta. Tämän kolikkovuoren kokonaispaino nousee noin
250 000 tonniin. Metallimäärä on yli kaksi kertaa suurempi kuin
vaikkapa Outokummun katodikuparin vuosituotanto.
Epävirallisten arvioiden mukaan Euroopan turvapainojen pitäisi
pyöriä 1-1,5 vuotta yötä päivää kaikkien euroseteleiden
painamiseksi. Nyt painokoneita voidaan jäähdyttääkin välillä,
sillä seteleiden painaminen aloitettiin viime heinäkuussa ja
painoaikaa on kaksi ja puoli vuotta.
Liikkeeseenlaskupäivään mennessä setelipainojen on painettava
noin 13 miljardia euroseteliä yhtätoista euroalueen maata
varten. Kansallisten seteleiden korvaamiseen tarvitaan 9
miljardia seteliä ja logistisiin varastoihin 4 miljardia seteliä.
Setelimäärän kokonaisarvo on noin 600 miljardia euroa.
Euroalueen liikkeessä olevien setelien arvo oli vuoden lopussa
noin 371 miljardia euroa.
Uusien euroseteleiden pituus vaihtelee pienimmän setelin 120
millimetristä suurimman setelin 160 millimetriin. Korkeudet
kasvavat vastaavasti 62 millimetristä 82 millimetriin. 50 euron
setelin pituus on 140 millimetriä.
Tällä keskipituudella laskien
peräkkäin liimatuista euroseteleistä muodostuisi 1 820 000
kilometrin mittainen nauha, joka ulottuisi 45,5 kertaa maapallon
ympäri.
STT-MH
31.12.1999
Talous -sivulle
|