Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Eurojen valmistus täydessä vauhdissa



Eurooppalaisten palkansaajien ja kuluttajien elämään euro ei vielä alkutaipaleellaan vaikuttanut dramaattisesti.


Tavalliset kansalaiset kohtasivat päättyneen vuoden aikana euron toistaiseksi lähinnä kaupan kaksoishinnoissa sekä valuutta-, pörssi- ja rahamarkkinanoteerauksissa.

Välillisesti hekin hyötyivät jo sekä euron mukanaan tuomasta vakaudesta ja matalasta inflaatiosta että poikkeuksellisen alhaisesta korkotasosta.

Euromaiden kansalaisille suurin muutos on edessä, kun eurosetelit ja kolikot otetaan käyttöön vuoden 2002 alusta lähtien. Silloin euromaat luopuvat kansallisista rahayksiköistään ja ryhtyvät käyttämään vain euroa rahana ja laskentayksikkönä.

Kansallisista rahoista luovutaan kahden kuukauden siirtymäaikana tammi- ja helmikuussa vuonna 2002. Euromaat ottavat tuolloin käyttöön seitsemän erisuuruista seteliä ja kahdeksan erisuuruista kolikkoa.

Pienimmän eurosetelin arvo on 5 euroa ja suurimman 500 euroa. Ne vastaavat 29,73 markkaa ja 2 972,86 markkaa. Niiden väliin sijoittuvat 10, 20, 50, 100 ja 200 euron setelit.

Suurimmat eurokolikot ovat 1 ja 2 euron metallirahat, jotka lyödään kaksimetalliaihiosta. Kolikoiden arvot vastaavat 5,94573 markkaa ja 11,89 markkaa. Euron osia eli sentin kolikkoja lyödään kuusi. Ne ovat arvoltaan 1, 2, 5, 10, 20 ja 50 senttiä.

Uusien eurorahojen ja raha-automaattien yhteen sopivuuden varmistamiseksi on perustettu kuusi testikeskusta, jotka sijaitsevat Suomessa, Ranskassa, Saksassa, Hollannissa ja Espanjassa.

Niiden tehtävänä on auttaa varmistamaan, että myös raha-automaattien siirtyminen eurokantaan käy sutjakasti ja ongelmitta vuoden 2002 alussa.


Painot ja rahapajat täystyöllistettyjä

Euroopan setelipainot ja rahapajat aloittivat eurosetelien painamisen ja eurokolikoiden lyömisen hyvissä ajoin, sillä kyseessä on todellinen jättiläisurakka. Eurokolikoiden lyönti aloitettiin jo toukokuussa vuonna 1998. Euroseteleiden tuotanto alkoi setelipainoissa viime heinäkuussa.

Eurokolikoita lyödään kansallisten kolikoiden tilalle 56 miljardia kappaletta. Tämän kolikkovuoren kokonaispaino nousee noin 250 000 tonniin. Metallimäärä on yli kaksi kertaa suurempi kuin vaikkapa Outokummun katodikuparin vuosituotanto.

Epävirallisten arvioiden mukaan Euroopan turvapainojen pitäisi pyöriä 1-1,5 vuotta yötä päivää kaikkien euroseteleiden painamiseksi. Nyt painokoneita voidaan jäähdyttääkin välillä, sillä seteleiden painaminen aloitettiin viime heinäkuussa ja painoaikaa on kaksi ja puoli vuotta.

Liikkeeseenlaskupäivään mennessä setelipainojen on painettava noin 13 miljardia euroseteliä yhtätoista euroalueen maata varten. Kansallisten seteleiden korvaamiseen tarvitaan 9 miljardia seteliä ja logistisiin varastoihin 4 miljardia seteliä.

Setelimäärän kokonaisarvo on noin 600 miljardia euroa. Euroalueen liikkeessä olevien setelien arvo oli vuoden lopussa noin 371 miljardia euroa.

Uusien euroseteleiden pituus vaihtelee pienimmän setelin 120 millimetristä suurimman setelin 160 millimetriin. Korkeudet kasvavat vastaavasti 62 millimetristä 82 millimetriin. 50 euron setelin pituus on 140 millimetriä.

Tällä keskipituudella laskien peräkkäin liimatuista euroseteleistä muodostuisi 1 820 000 kilometrin mittainen nauha, joka ulottuisi 45,5 kertaa maapallon ympäri.

STT-MH
31.12.1999


Talous -sivulle