Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







EU:lla oli dramaattinen vuosi



Vuosi 1999 alkoi EU:ssa juhlinnan ja epävarmuuden merkeissä. Talous- ja rahaliitto EMU:lle skoolattiin, mutta ei mennyt kuin muutama viikko, kun puhuttiin jo kriisistä.


Riippumattoman selvitysryhmän raportti Jacques Santerin komission toimintatavoista oli niin murskaava, että koko komissio erosi 16. maaliskuuta. Raportin kuuluisa loppulause totesi, että komissiosta oli "vaikea löytää ketään, joka olisi kantanut minkäänlaista vastuuta".

Tiedekomissaari Edith Cressonin hammaslääkärilleen järjestämät konsulttitehtävät olivat räikein esimerkki väärinkäytöksistä. Komission ero sattui puheenjohtajamaa Saksalle hankalaan aikaan. Neuvoteltiin EU:n uudistuspaketti Agenda 2000:sta, jolla unionin maatalous- ja rakennetuet sekä budjetti piti uudistaa ennen laajentumista.

Berliinissä pidettiin maaliskuun lopulla ylimääräinen Agenda-huippukokous, josta ei dramatiikkaa puuttunut. Kokouksen alkaessa NATO aloitti ilmaiskut Jugoslaviaa vastaan.

Suomessa Agenda-paketti herätti suurta huolta: maataloudelta näytti olevan katoamassa lähes miljardi markkaa, kun hintojen alennusta ei aiottu kokonaan korvata tukia nostamalla.

Kokous noudatti EU:n perinteitä - ja venyi venymistään. Parin tunnin mittainen sähkökatko lehdistökeskuksessa kiristi hermoja. Mutta sopu syntyi, vaikka pitkien puukkojen yö tällä kertaa kesti aamukuuteen.

Suomi sai räätälöidyn ratkaisun: nurmituen, viljan kuivatustukea sekä Pohjois- ja Itä-Suomen mukaan EU:n ykköstuen piiriin. Suuri helpotus oli myös se, ettei Agenda-paketti siirtynyt Suomen ratkaistavaksi.


Romano Prodilta odotettiin paljon

Berliinissä EU-johtajat sopivat, että Italian entinen pääministeri Romano Prodi seuraa Santeria komission puheenjohtajana. Prodista toivottiin vahvaa uudistajaa ja johtajaa lepsuksi osoittautuneen Santerin tilalle.

Parlamentissa vaadittiin kaikkien komissaarien vaihtamista, mutta neljä "vanhaa" sai jatkaa Prodin kesällä esittelemässä kollegiossa.

Suomi ei luopunut Erkki Liikasesta, joka oli ilmeisen tyytyväinen päästessään budjetti- ja hallintotehtävistä eroon ja siirtyessään teollisuus- ja tietoyhteiskuntakysymyksistä vastaavaksi. Prodin uusi komissio kuulusteltiin parlamentissa, nimitettiin, ja se aloitti viimein toimintansa lokakuussa.

Syksyn aikana Prodi on siirrellyt viranhaltijoita paikalta toiselle ja pitänyt suurieleisiä puheita. Suuret uudistukset antavat vielä odottaa itseään.

Yksi Prodin tekemä uudistus on tosin osoittautunut melkoiseksi fiaskoksi - komission tiedotus toimi jo Santerin aikana huonosti, mutta uusi joukkue on onnistunut panemaan vieläkin huonommaksi.

Median lellikiksi on Prodin sijaan noussut EU:n uusi ulkopoliittinen edustaja, NATO:n entinen pääsihteeri Javier Solana. Alati hymyilevä espanjalainen on ollut virassaan vasta pari kuukautta, mutta hän on kerännyt jo paljon julkisuutta ja uusia tehtäviä.


Kriisinhallintaa tai puolustusta

Yksi Solanan tehtävistä on EU:n kriisinhallintakyvyn kehittäminen, unionin NATO-suhteiden järjestäminen ja Länsi-Euroopan unioni WEU:n alasajo.

Suunnitelmia EU:n puolustusulottuvuudesta ja sotilaallisesta toimintakyvystä muokattiin pitkälle vuoden aikana. Sysäyksen päätöksille antoi Jugoslavian sota ja huoli Euroopan heikosta toimintakyvystä.

Helsingissä asetettiin tavoitteeksi, että EU vuonna 2003 saisi liikkeelle 60 000 sotilasta vuoden päivät kestäviä kriisinhallintatehtäviä varten. Lopulliset päätökset tehdään ensi vuonna, mutta Helsingissä päästiin asiassa pitemmälle kuin alun perin osattiin odottaa.


EU-kansalaiset nukkuivat vaaleissa

Kansalaisten kiinnostus oli alamaissa. Kun kesäkuun alussa pidettiin EU-parlamenttivaalit, osanotto laski alemmaksi kuin koskaan aikaisemmin. Suomessa rämmittiin pohjamudissa - vain 30 prosenttia vaivautui uurnille.

Valta vaihtui parlamentissa ja sosialistit menettivät suurimman ryhmän aseman konservatiiveille. Suomessa suurimmat ääniharavat olivat vihreiden Heidi Hautala ja RKP:n Astrid Thors. Edellisten vaalien vetonaulat Paavo Väyrynen (kesk.) ja Esko Seppänen (vas.) uusivat paikkansa mutta eivät äänikuninkuuttaan.

Uusi parlamentti valitsi oikeusasiamies Jacob Södermanin tiukan vaalitaistelun jälkeen toiselle virkakaudelle.

STT-MH
31.12.1999


Politiikka -sivulle