Vollebäk pelkää Keski-Aasian kriisejä
Entisen Neuvostoliiton alueet Keski-Aasiassa saattavat olla jopa pahempien kiistojen syntysija kuin Balkan. Näin arvioi Norjan ulkoministeri Knut Vollebäk, joka jättää vuodenvaihteessa tehtävänsä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön ETYJ:n tämänvuotisena puheenjohtajana.Tshetshenian kriisin Vollebäk joutuu jättämään seuraajalleen, Itävallan ulkoministerille Wolfgang Schüsselille. Aivan samoin Vollebäk itse sai vastuulleen ETYJ:ssä Kosovon kriisin vuosi sitten.
- Uskoakseni voidaan liioittelematta sanoa, että niin Kosovo kuin Tshetsheniakin olivat tappioita ETYJ:lle.
Vollebäk sanoi toivoneensa mahdollisimman pitkään, että sota Kosovossa voitaisiin välttää. Hän oli niin ikään toivonut, että Jugoslavia olisi jo tämän vuoden kuluessa otettu takaisin ETYJ-perheeseen.
Puheenjohtajakautensa rankimmaksi päätökseksi Vollebäk sanoo sitä, että hän joutui komentamaan ETYJ:n tarkkailijat pois Kosovosta maaliskuussa muutamia päiviä ennen kuin NATO aloitti ilmaiskunsa Jugoslaviaa vastaan.
- Mutta olisi liiallista yksinkertaistamista sanoa, että NATO on
aina ETYJ:n taustavoimana, että NATO on takuumies kun ETYJ ei
riitä, Vollebäk sanoo.
- ETYJ:n on esiinnyttävä itsenäisesti, ja vaikka se joutui
lähtemään Kosovosta, halusi väestö jälkeenpäin ETYJ:n takaisin.
Poissa otsikoista, poissa mielestä
- Tiedotusvälineet piittaavat meistä vain niin kauan kuin on kriisejä. Kun tykit vaikenevat, meidät unohdetaan, ja muut asiat nousevat tärkeämmiksi, Vollebäk toteaa.
Vollebäkin mukaan ETYJ:llä on edessään valtaisa haaste viiden entisen neuvostotasavallan maissa Keski-Aasiassa. Niistä tuli ETYJ:n jäseniä Neuvostoliiton hajottua.
- Tämä on alue, jossa voi syntyä pahempia konflikteja kuin Balkanilla. Ja meidän olisi tartuttava niihin nyt, koska voimme niin tehdä, Vollebäk sanoo tästä alueesta, jolla sijaitsevat Kazakstan, Turkmenistan, Uzbekistan, Tadzhikistan ja Kirgisia ja jonka naapureina ovat Venäjä, Kiina, Afganistan ja Iran.
Kiistat vedensaannista ja energiasta samoin kuin väestö- ja uskontoryhmien kiistat ovat uhkana alueella, jolla asuu 55 miljoonaa ihmistä.
Esimerkiksi Uzbekistan syyttää Afganistania islamilaisen fundamentalismin levittämisestä. Entiset neuvostotasavallat pelkäävät myös huumeiden vyöryä Afganistanista, joka YK:n tilastojen mukaan tuottaa 75 prosenttia maailman oopiumista. ETYJ:llä on nykyään toimisto kaikissa viidessä Keski-Aasian maassa.
- Jos pystymme luomaan alueellisen kehitysstrategian, joka kytkee maat toistensa yhteyteen ja samalla auttaa niitä löytämään yhdessä ratkaisuja ongelmiin - sellaisiin kuin luonnonvarojen käyttö, vakaus, demokratia - tämä olisi menestystarina ETYJ:lle, Vollebäk arvioi.
STT-MH
31.12.1999
