Albert Einstein: Radikaali teoreetikko ja pasifisti

Albert Einstein syntyi juutalaisyhteisöön Ulmissa, Saksassa maaliskuun 14. päivä 1879. Seuraavana vuonna Einsteinit muuttivat Müncheniin jossa nuori Albert opiskeli tiukassa koulukurissa huonolla menestyksellä. Hän nautti kuitenkin matematiikan, fysiikan ja musiikin opiskelusta.

Einstein valmistui matematiikan opettajaksi Sveitsissä 1900 ja meni kolme vuotta myöhemmin naimisiin Mileva Maricin kanssa. Hän opetti matematiikkaa Prahassa ja Zürichissä ja vuonna 1914 Einsteinit muuttivat Berliiniin.

Einsteinin avioliitto ajautui eroon ja hän meni myöhemmin naimisiin toisen kerran. Einstein asui loppuelämänsä Yhdysvalloissa missä kuoli 18.4.1955.

Suhteellisuusteoriat

Suppeampaa suhteellisuusteoriaansa Albert Einstein kehitteli jo 16-vuotiaana. Teoriassa hän luopui kokonaan olettamuksesta, että olisi olemassa absoluuttinen avaruus ja absoluuttinen aika.

Sen sijaan hän oletti, että jokaisen havaitsijan itse mittaamat aika ja paikka ovat periaatteessa yhtä oikeita. Havaitsijat voivat mm. toistensa suhteen liikkuessaan tulla eri tuloksiin havaitessaan tapahtumien aikajärjestystä.

Teoria aiheutti hämmennystä, koska eräät siitä seuraavat johtopäätökset näyttivät sotivan tervettä järkeä vastaan. Kummastusta aiheutti muun muassa se, että teorian mukaan liikkuvassa systeemissä aika hidastuu levossa olevan havaitsijan suhteen.

Einsteinin yleisen suhteellisuusteorian mukaan aine aiheuttaa neliulotteisen avaruus-aika-maailman kaareutumisen. Suppeampaa suhteellisuusteoriaa pidetään nykyisin kokeellisesti todistettuna. Sen sijaan yleistä suhteellisuusteoriaa ei ole toistaiseksi voitu kokein osoittaa paikkansapitäväksi.

Einsteinin maailmankuva

Einstein vihasi sotaa ja arvosteli julkisesti saksalaista militarismia.
- Sotilaallinen järjestelmä inhottaa minua. Tämä ihmiskunnan syöpäpesäke pitäisi hävittää olemasta niin nopeasti kuin mahdollista.

Sotasankaruus, mieletön väkivalta, ja kaikki se vastenmielinen roska, jota kutsutaan isänmaallisuudeksi - kuinka intohimoisesti vihaankaan sitä, kuvaili Einstein tuntojaan militarismista.

Vaikka Einstein tunnetaan pasifistina, hän kuitenkin myöhemmin allekirjoitti Yhdysvaltain presidentille F.D. Rooseveltille osoitetun vetoomuksen, jota pidetään alkusysäyksenä Yhdysvaltain atomipommiprojektin käynnistymiselle.

Ydinreaktorin toiminta oli juuri keksitty, ja fyysikot oivaltaneet, että uraania voitaisiin käyttää pommien valmistamiseen. Einstein kehotti Rooseveltia ryhtymään toimiin, etteivät saksalaiset ennättäisi kehittämään ydinasetta ensimmäisinä.

Toisen maailmansodan jälkeen Einstein ryhtyi voimakkaasti ponnistelemaan yleisen aseistariisunnan puolesta, koska vakuuttui siitä, etteivät hallitukset tulisi pitäytymään ydinenergian rauhanomaisessa käytössä.

Vaikka juutalaisuus ei ollut mitenkään merkittävä asia Einsteinin elämässä, hän tuki julkisesti sionistista liikettä.
- Kuten etana voi poistaa kuorensa ja yhä olla etana, niin myös juutalainen voi jättää uskonsa ja yhä olla juutalainen, sanoi Einstein.

Einstein oli uskonnollinen ihminen, vaikka persoonallisen jumalan käsite ei hänen maailmankuvaansa kuulunutkaan. Hänen uskonnollisuutensa koostui nöyrästä ihailusta suurta henkeä kohtaan.

Tämä puolestaan paljastaa itsensä siinä, mitä me heikolla ja ohimenevällä ymmärryksellä käsitämme todellisuudesta. Moraali oli hänen mielestään hyvin tärkeää - mutta vain meille, ei jumalalle. Hän uskoi ihmiskunnassa ilmenevään hyvään, totuuteen ja kauneuteen.

Einstein kirjoitti eräässä esseessään, että ihmisen kaunein kokemus on luonteeltaan mystinen. Se on perustavaa laatua oleva tunne, joka on läsnä todellisen taiteen ja tieteen syntymässä.
- Se, joka ei tunne sitä eikä voi enää ihmetellä tai ihailla, on kuin kuollut ja hänen silmänsä ovat sumeat.

STT-MH
31.12.1999

Ulkomaat -sivulle