Arvojen vuosituhat tulossa
Hyvään elämään kuuluu ihmisyys eikä teknologian koneet. Antiikintutkija Päivi Setälän mukaan ihmisillä tulisikin olla viisaita kysymyksiä esittää ihmisyydestä ensi vuosituhannella.- Pääsemme reaaliajassa minne vaan, mutta keskeisintä on, mitä me kysymme teknologialta. Lääketieteen saavutusten ohella pitää miettiä elämän muitakin arvoja kuin eliniän pidentäminen.
Setälä uskoo uskontojen ja rotujen rinnakkaineloon tuhatvuoden vaihduttua, sillä sivistynyt ihminen sietää erilaisuutta.
- Siinä on meidän elonjäämisoppimme. Mutta jos emme tunne historiaa, paikkaa ja identiteettiä, on kaikki turhaa. Tulevaisuuteen pitäisi viedä tieto esimerkiksi siitä, miksi Kosovossa sodittiin niin, että viha purkautui näin 600 vuoden takaisten tapahtumien vuoksi.
Konfliktien historia voisi toisaalta jäädä jo pikku hiljaa vähemmälle. Setälä toivoo, että kirjoittaisimme enemmän ihmisestä, miehestä ja naisesta, heidän arjestaan. Kauniista muodoista, kädenjäljistä ja persoonallisuuksista.
- Euroopassa talous, tiede, taide ja valtio ovat aina
olleet autonomisia. Nyt huolestuttaa se, että
markkinavoimat ovat ottamassa johtoaseman.
- Antiikin tutkijana olen yhä vakuuttuneempi siitä,
että yhteisöllisyys ja nimenomaan naisten
sosiaalinen pääoma, ovat todella tärkeitä.
Naisten tehtäväksi tuleekin ensi vuosituhannella auttaa miehiä hankkimaan tätä sosiaalista pääomaa. Äidinkieli voittaa isänmaan.
- Luulen, että tulevaisuudessa useimmat meistä kertovat olevansa kotoisin suomenkielisestä kulttuurista, johon kuuluu Kalevala.
Naishistorian professorina Helsingin yliopistossa uraa
luonut Setälä vietti taannoin kolme vuotta Suomen
kulttuuri-instituutin Villa Lanten johtajana Italiassa.
- Ei minulta siellä enää kysytty, ketkä meitä
hallitsevat, vaan kuka on meidän Dantemme.
Neitsyt Maria -puolueen jäseneksi
Me kristityt olemme kasvamassa sietämään toisia uskontoja, vaikka molemmat kirjauskonnot sanovat yksiselitteisesti, että älä pidä muita jumalia, sanoo Setälä.
- Islamin ja kristinuskon rinnakkainelo on valitettavasti ollut vaikeaa. Yksi vähäisimmistä eivät ole olleet veriset ristiretket Palestiinaan.
Kristinuskossa lähetyskäskyllä on ollut suuri
merkitys.
- Ensi vuosituhannella ekumenia kuitenkin nousee
vahvemmin esille.
Setälä tietää, että uskonnot ovat olleet myös
tarpeettoman patriarkaalisia.
- Opin toisaalta
Roomassa, jossa minusta tuli leikillisesti sanottuna
Neitsyt Maria -puolueen jäsen, että uskonto on
sallinut aina kaikkina aikoina naisille sekä sosiaalista
että psykologista tilaa.
Naiset kokivat myös antiikin aikana omaa yhteisöllisyyttä, kun lähtivät kynttilät kädessä palvomaan avioliiton jumalattaria ja rukoilemaan heiltä lapsionnea. Antiikin jumalattarien jälkeen Neitsyt Maria on tuonut armoa ja lohtua naisille.
Kirkko on käyttänyt todella taidokkaasti hyväksi
luodessaan naiskuvaa Neitsyen kautta hyvässä ja
pahassa.
- Silti Maria oli melkein naisten keksittävä,
eihän Jeesuksen äiti Raamatussa sillä tavalla ollut
merkittävä.
Neitsyt Maria elää edelleen kansan perinteessä Suomessakin, vaikka meillä on vallalla myös toinen rotu, vahva työtätekevä määräilijä, Pohjolan emäntä.
Naisen tie kulkee koulun kautta
- Koulutuksen ja kulttuurin näkökulma korostuu ensi vuosituhannella ja siitä tulee suvaitsevuuden ohella se voimavara, jolla kansakunta elää.
Keski-Euroopassa kysytään, pitäisikö uskoa katolisen maailman perhekeskeisyyteen vai hyvinvointivaltion yksilöitymiseen naiskysymyksissä.
Hyvinvointimalli on naisen paras liittolainen, muistuttaa Setälä. Suomalaisten ja pohjoismaalaisten naisten taistelua on ollut mm. päivähoitolait ja kouluruokailu.
- OECD on laskenut, että missään muussa maassa kuin Suomessa ei ole satsattu naisten koulutukseen niin paljon per capita. Suomessa naiset eivät mene naiseutensa vuoksi kotiin.
Perhe-arvot ovat toisaalta hyvin säilyttäneet arvostuksensa. Ne ovat 2000 vuotta pitäneet tätä Eurooppaa pystyssä, enkä usko niiden murentuvan ensi vuosituhannella, päättää Setälä. Ja miksi pitäisikään.
STT-MH
31.12.1999
