"Presidentille oikeus kansanäänestyksen määräämiseen"
Hakalehto panisi kansan ratkomaan herrojen riidat
Presidenttiehdokas Ilkka Hakalehto haluaisi tasavallan presidentille oikeuden määrätä kansanäänestyksen järjestämisestä, jos presidentti ja valtioneuvosto joutuvat ristiriitaan. Hänen mielestään presidentti on kansalaisten ainoa toivo ja vastapaino "puolue- ja rahavallan liitolle".
Historiantutkija Hakalehto lähti pyrkimään
presidentiksi, koska EU-kriittiset voimat pystyivät
vihdoin yhdistämään voimansa, eikä ykkössuosikki
professori Keijo Korhonen lähtenyt leikkiin
mukaan.
Hakalehto on virallisesti perussuomalaisten
ehdokas, koska näin vältyttiin kansanliikkeiden
ehdokkaiden taakse vaadittavien 20 000 nimen
keräämiseltä.
Presidentinvaalikampanjalla on
kuitenkin myös tavoitteena yhteistyön jatkaminen
EU-kriittisten voimien kesken vaalien jälkeenkin.
Suomi irti EU:sta
Hakalehdolle tavoitteet presidenttiehdokkaana
ovat selvät: Kolmen kohdan vaalilauseessa
vaaditaan itsenäisyyden palauttamista,
kansalaisten oikeusturvan parantamista ja
sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteuttamista.
Toisin sanoen Suomi pitää saada irti EU:sta, rajat
on suljettava niin pääomien kuin huumeidenkin
liikkeiltä, politiikka on puhdistettava korruptiosta,
presidentille on annettava valta takaisin.
Suomen liittymisen EU:hun selittää Hakalehdon
mielestä kaksi tekijää. Suurten pääomien haltijat
halusivat pääomien liikkeet vapaaksi ja puolueet
olivat mm. vaalirahoituksensa takia
kiitollisuudenvelassa taloudelliselle vallalle.
EU kehittyy Hakalehdon mielestä yhä enemmän
liittovaltioksi. Hänen mielestään Suomen uusi
perustuslakikin on osavaltion perustuslaki, koska
siinä ei enää määrätä edes puolustusvoimien
komentokieleksi suomea, kuten vielä voimassa
olevassa perustuslaissa.
Liipasinsormi herkkä
Erityistä huolta Hakalehto kantaa EU:n
puolustusulottuvuudesta. Suomi on hänen
mielestään rakentamassa sotilasliittoa, vaikka
Eurooppaa kohtaan ei ole sotilaallista uhkaa.
Varsinkin puheet NATO-jäsenyydestä ovat
Hakalehdon mielestä vaarallisia.
- Tämmöisessä tilanteessa, jossa Venäjällä on
sisäpoliittisia kilpailijoita, liipasinsormi on siellä
vieläkin herkemmässä, Hakalehto sanoo.
Hakalehto uskoo, että Venäjällä on
mahdollisuudet estää Suomen NATO-jäsenyys.
- Hehän ovat ilmoittaneet, että katsovat
oikeudekseen käyttää ydinasetta semmoistakin
ydinaseetonta maata vastaan, joka on liitossa
ydinasevallan kanssa, Hakalehto sanoo.
Presidentti kansan toivo
Presidentti on Hakalehdon mielestä Suomen
kansan ainoa toivo. Kansan valitsemana hänen
pitäisi muodostaa vastapainoa "puolue- ja
rahavallan liitolle" ja torjua mm.
liittoutumiskehitys.
Uudenkin perustuslain mukaan presidentti johtaa
Suomen ulkopolitiikkaa, tosin yhteistoiminnassa
valtioneuvoston kanssa.
- Niillä ei ollut kanttia yhdellä heitolla heittää
presidenttiä ulos tästä ulkopolitiikasta, Hakalehto
tulkitsee.
Uusi perustuslaki sisältää Hakalehdon mielestä
ristiriidan siemenen, koska vastakkain ovat
kansaan nojaava presidentti ja eduskuntaan
nojaava valtioneuvosto.
- Ristiriitatilanteissa presidentin pitäisi voida
esittää suoraa kansanäänestystä. Kaikkein
parasta olisi se, että presidentillä olisi oikeus
viedä sellaiset asiat, joissa hän katsoo, että
hallitus ja eduskunta eivät toimi kansan
käsitykset huomioon ottaen, suoraan
kansanäänestykseen, Hakalehto esittää.
Toisella kierroksella
Hakalehto ei ehkä
äänestä
Voi olla, että yhden prosentin kannatusta
mielipidemittauksissa nauttiva Ilkka Hakalehto ei
selviä presidentinvaalien toiselle kierrokselle.
Ketä perussuomalaisten asettama EU-kriittinen
ehdokas silloin suosittelee omille äänestäjilleen?
- Kyllä siihen on pakko todeta, että ei noissa ole
semmoista ehdokasta, joka täyttäisi niitä
vaatimuksia, jotka on asetettava.
- Olisin samassa tilanteessa kuin missä Väinö
Tanner kertoo olleensa syksyn 1917
eduskuntavaaleissa, kun Uudenmaan läänin
vaalipiirissä, jossa hän asui, ei
sosialidemokraattisessa puolueessa ollut
ainoatakaan ehdokasta, jolle hän olisi voinut
antaa äänensä.
- Hän jätti äänestämättä.
Suositteletko samaa omille äänestäjillesi?
- Tämä on tietysti minun henkilökohtainen
ratkaisuni. Ei minusta ole oikein, että ehdokkaat
ryhtyvät tyrkyttämään omaa ratkaisuaan muille.
STT-IA
3.12.1999
Politiikka -sivulle
|