Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Vakavien vaikeuksien tuki hyväksyttiin komissiossa



Etelä-Suomen kotieläin- ja puutarhatuotannolle suunnattu 141-tukipaketti hyväksyttiin keskiviikkona EU:n komissiossa. Maatalousministeri Kalevi Hemilä (sit.) piti ratkaisua yleisesti ottaen hyvänä.


Kansallisesta budjetista rahoitetulle tuelle saatiin maksulupa vuosille 2000-03, jonka jälkeen tilannetta tarkastellaan uudelleen.

Komission mukaan tukitasoa lasketaan vuosittain keskimäärin 3,5-4,5 prosenttia verrattuna vuoden 1999 tasoon. Jyrkin lasku tapahtuu kauden alkupuolella, loppukaudesta lasku tasaantuu.

Suomi oli omassa ehdotuksessaan esittänyt, että tuet laskisivat yhden prosentin vuodessa. Hemilän mukaan Suomi pitää kiinni hallitusohjelmasta, jonka mukaan maatalouden kansalliselle tuelle varataan yhteensä 3,5 miljardia markkaa vuodessa. 141-tuen osuus on siitä noin miljardi.

Suomi ei saanut läpi tavoitettaan nostaa ensi vuonna maidon ja naudanlihan tukitasoa. Pinta-alatuki korvaa osan menetyksistä, kun nurmituotannolle saadaan tukea.

Kasvihuonetuotannon neliökohtainen tuki sitä vastoin nousee - tämän vuoden 61 markasta neliötä kohti 76 markkaan. Kauden loppuun tuki laskee 68 markkaan.

Ongelmallisin tilanne on Hemilän mukaan sikatuotannolla. Tuki laskee sikayksikköä kohden 1 930 markasta 1 692 markkaan. Toisaalta, tuen saaminen sikatiloille on sinänsä saavutus; sikatuotanto ei muuten kuulu EU:n tukemiin maataloustuotantosuuntiin.

- Jos tuki pystytään tuolla 1 700 markan tasolla säilyttämään niin kyllä meillä sikatalouden tilanne on kunnossa, Hemilä sanoi.


Juridinen ongelma jatkaa tukea

Komission päätöstä perustellaan sillä, että maatalouden kannattavuus on eteläisessä Suomessa hyvin heikko. Tämä johtuu kylmästä ilmastosta, korkeista kiinteistä kustannuksista ja pienestä tilakoosta.

Suomen liittymissopimuksen 141 pykälän mukaan komissio voi sallia Suomen maksaa kansallista tuotantotukea Etelä-Suomen A- ja B-tukialueilla, mikäli muiden tukien jälkeen jää vakavia vaikeuksia.

Tuen tarkoitus on helpottaa Suomen "yhdentymistä EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan".

141-tuki on suunnattu kotieläin- ja puutarhatuotannolle, peltoviljelyn tukitarve on järjestetty mm. ympäristötuen kansallisella lisäosalla. Korotettuja investointitukia saadaan niin ikään jatkaa vuoden 2003 loppuun.

Neuvottelut tukipaketista olivat vaikeat. Heti alussa törmättiin komission juridiseen osastoon, joka katsoi että tukien kuuluisi loppua siirtymäkauden päättyessä eli vuodenvaihteessa.

Hemilän mukaan Suomen tavoite on, että 141-tuet eivät enää laskisi vuoden 2003 tarkastelun jälkeen.

- Olemme nyt jo käynnistäneet jatkovalmistelun. Lähdemme siitä, että haetaan mahdollisimman selvä ratkaisu jatkosta. Helpoin tapa olisi viedä asia ministerineuvoston päätettäväksi, että neuvosto päättää Suomea koskevan erityisjärjestelyn jolla nämä tuet tehdään pysyviksi, Hemilä sanoi.

Hemilä uskoi, että muut EU-maat kyllä hyväksyvät Suomelle poikkeuksen, jos esitys tehdään sopivassa poliittisessa tilanteessa ja komissio tekee siitä esityksen.


Rakennemuutosten on jatkuttava

Komissio toteaa Suomen osoittaneen, että tuen äkillinen vähentäminen johtaisi vakaviin vaikeuksiin. Se aiheuttaisi viljelijöille merkittävän tulonmenetyksen ja vaarantaisi maataloustuotannon jatkuvuuden eteläisessä Suomessa.

Suomi on tavan takaa muistuttanut, että Luxemburgin EU-huippukokouksessa joulukuussa 1997 kirjattiin loppupäätelmiin periaate, että maataloutta on voitava harjoittaa kaikkialla EU:ssa, myös heikommilla alueilla.

Komissio tähdentää, että suomalaista maataloutta on edelleen kehitettävä, rakenteellisen tehottomuuden vähentämiseksi. Lisäksi on välttämätöntä maksaa alenevaa suoraa tulotukea, rajatun siirtymäkauden ajan.

Suomen maksamat tuet eivät komission arvion mukaan häiritse EU:n maataloustuotteiden markkinoita, koska tukeen oikeutettu tuotanto Suomessa muodostaa kaikilla aloilla alle prosentin EU:n koko tuotannosta.

Tuki lakkaa vuonna 2003. Viimeistään kesäkuun lopussa 2003 Suomen on jätettävä komissiolle yksityiskohtainen arvio toimenpiteiden tuloksista ja suomalaisen maatalouden yhdentymisestä EU:n maatalouspolitiikkaan.

STT-IA
23.12.1999


Politiikka -sivulle