Pohjola syntyi suomalaiskansallisessa hengessä 1800-luvun lopulla
Pohjolan ja Suomi-yhtiön perustaminen ajoittui vahvan suomalaiskansallisen liikkeen kukoistusaikaan viime vuosisadan lopulle. Pohjolalla ja hieman aiemmin perustetulla henkiyhtiö Suomella on siten vahva aatteellinen tausta.Molempien yhtiöiden perustajina olivat suomalaiskansallisen liikkeen kannattajat sekä maan sivistys- ja talouselämän johtajat.
Tästä kertoo myös palovakuutusyhtiönä aloittaneen Pohjolan nimi, joka ankkuroitiin vankasti kansalliseen kulttuuriin ja kalevalaiseen perinteeseen.
Suomi-yhtiö perustettiin toukokuussa 1890 ja Pohjola runsas vuosi myöhemmin syyskuussa 1891. Muutamia vuosia Pohjolan perustamisen jälkeen perustettiin samassa hengessä tapaturmiin keskittynyt sisaryhtiö Kullervo.
Myöhemmin 1900-luvun alussa suomalaiskansallisen liikkeen hajaannus heijastui myös Pohjolaan ja Suomi-yhtiöön: Pohjolassa valtaan nousivat vanhasuomalaiset, jotka perustivat 1910 uuden henkiyhtiö Salaman. Suomi jäi nuorsuomalaisille.
Parin ensimmäisen vuosikymmenen aikana Pohjolan vakuutukset koostuivat ainoastaan palovakuutuksista. Tämän jälkeen tuotevalikoimaa laajennettiin myös murto-, varkaus- ym. vakuutuksiin sekä keskeyttämis- ja jälleenvakuutuksiin.
Myöhemmin 1910-luvun lopulla yhtiö alkoi myöntää myös merivakuutuksia, ja 1920-luvun alkupuolella mukaan tulivat moottoriajoneuvoihin liittyvät vakuutukset. Samalla vuosikymmenellä valikoimaa laajennettiin tavara- ja matkavakuutuksiin.
Sampo ja Pohjola perustivat Ilmarisen
Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen ja Pohjolan tiet kohtasivat vuoden 1961 lopulla.
Vahinkovakuutusyhtiöt Pohjola ja Sampo sekä henkiyhtiöt Suomi ja Salama perustivat Ilmarisen 14.12.1961 eli viisi kuukautta työntekijäin eläkelain vahvistamisen jälkeen.
Runsaat kaksi vuosikymmentä myöhemmin 1983 Sampo irtautui Ilmarisesta, ja eläkeyhtiö siirtyi vahvasti osaksi Pohjola-ryhmää Pohjolan tytäryhtiöksi.
Viime vuoden keväällä Ilmarisen yhtiökokous muutti yhtiön kuitenkin keskinäiseksi yhtiöksi, jossa osakkaita ovat vakuutuksenottajat ja takuuosuuksien omistajat.
Rakenneuudistus alkuna hajoamiselle
Pohjola puolestaan kertoi vuoden 1997 alussa aloittavansa rakenneuudistuksen. Keskeinen ja lopulta Pohjolan itsensä hajoamiseen johtanut muutos oli pyrkiä kokoamaan kaikki henkivakuutukseen liittyvät toiminnot Pohjola-ryhmään perustettuun Henki-Pohjolaan.
Myöhemmin saman vuoden toukokuussa Salama päätettiin myydä Pohjolalle, ja samalla päätettiin keskeyttää Suomi-yhtiön uusien vakuutusten myynti. Suomen vakuutuskannan kaavailtu siirto Henki-Pohjolaan herätti Suomi-yhtiön edunsaajat taisteluun yhtiönsä puolesta.
Tilanne kärjistyi viime lokakuussa, kun Sampo ja Leonia kertoivat fuusiosuunnitelmistaan, joihin oli varattu osa myös Pohjolalle.
Pohjola-ratkaisun vauhdittamiseksi fuusioyhtiöt olivat hankkineet 33 prosentin äänivallan Pohjolassa. Osakkeet olivat peräisin ruotsalaiselta Skandialta, joka oli ostanut ne kuluvan vuoden tammikuussa Meritalta.
Pohjolan osakkeet on noteerattu Helsingin pörssissä sen perustamisesta lähtien vuodesta 1912. Pohjola oli niiden 30 suomalaisyrityksen joukossa, jotka perustivat silloin Helsingin arvopaperipörssin.
Viime vuoden lopussa Pohjolalla oli 6 782 osakkeenomistajaa. Ulkomaalaisten omistus yhtiössä oli marraskuun lopussa 37 prosenttia.
STT-IA
23.12.1999
