Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Hyppysellinen pippuria ei enää riitä



Mausteiden käyttö suomalaisissa keittiöissä on radikaalisti muuttunut. Ruokaa maustetaan entistä rohkeammin ja maustepurkkien seasta löytyy perinteisen pippurin lisäksi monia tulisia maun antajia.


- Yksi aikamme trendimausteita on inkivääri, jonka menekki on tänä vuonna noussut jopa 25 prosenttia, kertoo tehtaanjohtaja Jukka Kaukolahti Meira Oy:stä.

Curry ja juustokumina ovat puolestaan Paulig Oy:n tuotetiedottaja Eija Laakson mukaan intialaistyyppisten muotiruokien uusimmat muotimausteet.

Viime vuosina molemmat maustefirmat ovat saattaneet markkinoille useita vähäsuolaisia tai suolattomia mausteseoksia, sillä suolattomuus korostuu ehdottomasti kuluttajien toiveissa. Vähennetty suola on korvattu mausteilla, joten seokset ovat myös mausteisempia ja aikaisempaa pienempi annostus riittää.


Pippurimylly pyörii vinhasti

Viime vuonna koko maassa myytiin mausteita vähittäiskauppahinnoin mitattuna noin 120 miljoonalla markalla.

Kiloissa punnittuna markkinajohtaja Meira myi eniten kanelia, maustepippuria, grillaus- ja jauhelihamaustetta, kardemummaa sekä musta- ja sitruunapippuria.

Kanelin johtoasema perustuu tuotteen suosioon leivontamausteena. Muuten mausteita on vaikea laittaa järjestykseen myytyjen kilojen perusteella, sillä yrtit ovat kevyitä ja suolaa sisältävät seokset raskaita.

- Pippuri on aina suosittu ja monissa talouksissa pippurimyllyn käyttö on yleistynyt, sillä ihmiset ovat oppineet, että kokonaisesta pippurista rouhimalla saadaan tuoreempi maku, kertoo Laakso.

- Pippureista musta- ja rosepippuri ovat selvästi lisäneet kannatustaan, joten kai niitäkin voi jonkinlaisina trendimausteina pitää, pohtii tehtaanjohtaja Kaukolahti. Kyseisten pippureiden myynti on Meiralla nelinkertaistunut 90-luvun aikana.

Rohkeimpia maustekokeilijoita ovat alle kolmikymppiset kokkaajat.
- Kun ruokaa valmistetaan lapsiperheessä, tehdään pienille lapsille vähän miedompaa, mutta vanhemmat maustavat omat annoksensa reippaammin, Laakso kertoo.

Tilanne muuttuu kuitenkin kouluikäisten lasten kohdalla.
- Nykyisin kouluruokaan vaaditaan lisää makua, sillä nuoriso on tottunut mausteiseen ruokaan. Teemmekin paljon yhteistyötä koulujen keittiöhenkilökunnan kanssa ja opastamme heitä maustamisessa, Laakso selvittää.


Oregano on yrttien kuningas

- Yrttimausteiden kulutus on viimeisten kymmenen vuoden aikana tuplaantunut ja oreganon käyttö jopa nelinkertaistunut, kertoo Kaukolahti.

Epäilemättä oregano eli mäkimeirami on saavuttanut suosionsa pizzojen myötä, mutta saaristolaiset ovat käyttäneet sitä jo vanhastaan kalaruokien, etenkin silakkasäilykkeiden mausteena. Mausteyritykset kaavailevat tulevaisuudessa kauppaavansa yrttimausteita myös luomuna, kunhan luomuyrttien tuottajia ja pakkauksia koskevat asiat saadaan kuntoon.

Mausteiden hinnoissa ei ole kaiken kaikkiaan tapahtunut viime vuosina kovin paljon muutoksia.
- Yleensä hinnanmuutokset ovat hyvin tuotekohtaisia ja ne perustuvat satokausiin ja suhdanteisiin, toteaa Kaukolahti.

Erityisesti pippureissa ja kardemummassa hinnat heilahtelevat sadon mukaan.
- Mausteet ovat kustannuksina halpaa, noin yksi prosentti ruoan hinnasta, mutta makuna ne ovat sata prosenttisia, sanoo Laakso.

Tunnetuimmat joulunmakujen ja -tuoksujen antajat ovat vuodesta toiseen kaneli, neilikka, kardemumma, inkivääri ja pomeranssi. Tuotetiedottaja Laakso lisää listaan vielä sahramin, jonka käyttö vaatii taitoa.

- Suomalaisille sahrami on hieman outo mauste, mutta maassamme on etnistä väestöä, jolle kyseinen mauste on tuttu ja ehkäpä heidän ruokakulttuurinsa kautta sahrami leviää myös perisuomalaiseen keittiöön, Laakso pohtii.

FF-IA
23.12.1999


Ajassa -sivulle