Palkansaajajärjestöt avustavat itänaapuria
Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava tukevat Venäjän rajaseudun asukkaita joulun alla humanitaarisella avulla ja koulutuksen tukemisella. SAK tukee Sortavalan kriisikeskusta ruoka- ja vaateavulla. STTK ja Akava avustavat taloudellisesti Värtsilän lähellä olevan Puikkolan koulua sen ruokapulassa.Puikkolan kylässä asuu noin 500 ihmistä, jotka ovat pääasiassa työttömiä. Kylässä ollut sovhoosi lakkautettiin virallisesti vuosi takaperin. Palkkoja ei oltu maksettu neljään vuoteen, ja kylän asukkaat ovat turvautuneet luontaistalouteen, metsän ja vesien antimiin.
Myös lastentarha on jouduttu lakkauttamaan, sillä työttömät vanhemmat voivat hoitaa lapsiaan itse. Tämä on kuitenkin merkinnyt lasten terveyden ja ruokahuollon huonontumista.
Koulu sai puolisentoista vuotta sitten samansuuruisen avun suomalaisen kevyenmusiikin konsertin tuotolla. Silloin koulun 180 oppilasta ja 20 opettajaa saivat lämpimän kouluaterian kolmen talvikuukauden ajan.
Kouluun pystyttiin tuolloin palkkaamaan keittäjä ja varusteiksi hankkimaan vihkot, kumit ja kynät koko talveksi. STTK:n ja Akavan avulla on tarkoitus hankkia ruokatarpeita kevätlukukauden ajaksi.
Muuta apua koulu ei tiettävästi tänä talvena tule saamaan. Ilman järjestöjen apua koulu olisi kyennyt tarjoamaan päivittäin teetä ja leipää 20 oppilaalle kerrallaan.
SAK tukee Sortavalan yksinhuoltajaperheitä
SAK kohdistaa apunsa Sortavalan kaupungin kriisikeskukselle. Sen vakituisia asiakkaita ovat noin 380 perhettä, jotka ovat kaikki yksinhuoltajaperheitä.
Perheet, joissa on molemmat vanhemmat, on jo jouduttu rajaamaan ruoka- ja vaateavun ulkopuolelle. Avun satunnaisia vastaanottajia on noin tuhatkunta. Osa avusta on tarkoitus toimittaa kaupunginsairaalan lasten tuberkuloosiosastolle.
Materiaalia on hankittu SAK:n henkilökunnan vaatekeräyksellä ja arpajaisilla, jonka tuotolla ostettiin ruokatarpeita Ruskealasta ja Sortavalasta.
Kriisikeskuksen arvion mukaan tarvikkeet riittävät reilusti yli vuodenvaihteen eniten apua tarvitseville lapsiperheille. Suuri osa avusta on järjestöjen työntekijöiden yksittäisinä kansalaisina antamaa apua.
Järjestöt harjoittavat myös perinteisempää ay-yhteistyötä koulutuksen alueella. Suomalaiset keskusjärjestöt, useat liitot sekä SASK, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus, ovat kouluttaneet EU:n Tacis-varojen avulla yli tuhat Karjalan ay-aktiivia.
Projektin toisena osapuolena ovat olleet Petroskoissa majaansa pitävä Karjalan tasavallan ay-keskusjärjestö ja sen jäsenliitot. Monilla Venäjän ammattiosastoilla on kumminsa toisella puolella rajaa.
STT-VT
23.12.1999
