Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Svinhufvud halusi jokaiselle mantelin joulupuuroon



Jouluna on yhä edelleen tapana kätkeä yksi manteli riisipuuroon. Mantelin löytäjälle se tietää ikivanhan uskomuksen mukaan onnea.


Presidentti P.E. Svinhufvudista kerrotaan, että hän käski heittää kourallisen manteleita puuroon, jotta jokainen varmasti sai mantelin ja samalla onnen.

- Riisipuuro, jonka päälle ripoteltiin kanelia ja sokeria ja johon piilotettiin manteli, oli harvinaista juhlaruokaa 1800-luvulla. Tapa on sinänsä ikivanha, kertoo Kirsti Grönholm Hotelli- ja ravintolamuseosta.

Jo antiikin aikoina ja keskiajalla leikittiin piilotusleikkejä, joissa yksi papu tai vaikkapa kolikko upotettiin leivonnaiseen, puuroon tai vanukkaaseen. Pantin löytäjästä tuli juhlan kuningatar tai kuningas, joka sai oikeuden teettää toisilla monenlaisia temppuja.


Piparkakut olivat aikoinaan lääkettä

Piparkakkuja valmistettiin keskiajalla lääkkeeksi. Munkit ja apteekkarit sekoittivat hunajasta ja jauhoista mesikakkuja, joihin lisättiin tehokkaita intialaisia ja muita itämaisia mausteita sekä yrttejä.

Pippuri (piper nigrum) kirkasti tummat silmänalustat ja himmensi mustelmat. Se tehosi myös yskään, vatsavaivoihin, rintakipuun, horkkaan ja masennukseen. Sitä otettiin myös sydänsuruun.

Rakkautta lietsoivat myös muut piparkakkumausteet, kuten kardemumma, inkivääri, muskottikukka ja neilikka. Lemmenmausteita ja hunajaa oli niin ikään Kustaa Vaasan mielijuomassa. Se oli kuumennettua reininviiniä - tavallaan siis vaalean glögin sukua.

Muu kansa juhli mallasjuoman avulla. Jukolan veljestenkin tuvassa olut kuohui joulun kunniaksi.


Lipeäkala peräisin katoliselta keskiajalta

Tapa syödä jouluna lipeäkalaa on peräisin katoliselta keskiajalta. Aatto oli silloin paastopäivä ja kalaa sai syödä jouluyönä, kertoo Kirsti Grönholm. Kapakala oli tavallisesti haukea tai jotain muuta vähärasvaista kalaa.

Jouluvalmistelut sujuivat entisaikaan perinteisen aikataulun mukaisesti. Antin päivänä tehtiin maltaat, Annan päivänä pantiin olut ja Tuomaan päivänä tarkistettiin oluen maku.

Leivät leivottiin ja makkarat tehtiin jouluviikolla siivouksen lomassa. Jouluaattona paistettiin rieskat ja piirakat.

STT-IA
23.12.1999


Ajassa -sivulle