Svinhufvud halusi jokaiselle mantelin joulupuuroon
Jouluna on yhä edelleen tapana kätkeä yksi manteli riisipuuroon. Mantelin löytäjälle se tietää ikivanhan uskomuksen mukaan onnea.
Presidentti
P.E. Svinhufvudista kerrotaan, että hän käski
heittää kourallisen manteleita puuroon, jotta
jokainen varmasti sai mantelin ja samalla onnen.
- Riisipuuro, jonka päälle ripoteltiin kanelia ja
sokeria ja johon piilotettiin manteli, oli
harvinaista juhlaruokaa 1800-luvulla. Tapa on
sinänsä ikivanha, kertoo Kirsti Grönholm Hotelli-
ja ravintolamuseosta.
Jo antiikin aikoina ja keskiajalla leikittiin
piilotusleikkejä, joissa yksi papu tai vaikkapa
kolikko upotettiin leivonnaiseen, puuroon tai
vanukkaaseen. Pantin löytäjästä tuli juhlan
kuningatar tai kuningas, joka sai oikeuden teettää
toisilla monenlaisia temppuja.
Piparkakut olivat
aikoinaan lääkettä
Piparkakkuja valmistettiin keskiajalla lääkkeeksi.
Munkit ja apteekkarit sekoittivat hunajasta ja
jauhoista mesikakkuja, joihin lisättiin tehokkaita
intialaisia ja muita itämaisia mausteita sekä
yrttejä.
Pippuri (piper nigrum) kirkasti tummat
silmänalustat ja himmensi mustelmat. Se tehosi
myös yskään, vatsavaivoihin, rintakipuun,
horkkaan ja masennukseen. Sitä otettiin myös
sydänsuruun.
Rakkautta lietsoivat myös muut
piparkakkumausteet, kuten kardemumma,
inkivääri, muskottikukka ja neilikka.
Lemmenmausteita ja hunajaa oli niin ikään
Kustaa Vaasan mielijuomassa. Se oli
kuumennettua reininviiniä - tavallaan siis vaalean
glögin sukua.
Muu kansa juhli mallasjuoman avulla. Jukolan
veljestenkin tuvassa olut kuohui joulun kunniaksi.
Lipeäkala peräisin
katoliselta keskiajalta
Tapa syödä jouluna lipeäkalaa on peräisin
katoliselta keskiajalta. Aatto oli silloin
paastopäivä ja kalaa sai syödä jouluyönä, kertoo
Kirsti Grönholm. Kapakala oli tavallisesti haukea
tai jotain muuta vähärasvaista kalaa.
Jouluvalmistelut sujuivat entisaikaan perinteisen
aikataulun mukaisesti. Antin päivänä tehtiin
maltaat, Annan päivänä pantiin olut ja Tuomaan
päivänä tarkistettiin oluen maku.
Leivät leivottiin
ja makkarat tehtiin jouluviikolla siivouksen
lomassa. Jouluaattona paistettiin rieskat ja
piirakat.
STT-IA
23.12.1999
Ajassa -sivulle
|