Suomalainen viikinkialus "valloitti" Istanbulin



Suomalainen viikinkialus Heimlösa Rus on valloittanut rauhanomaisesti Istanbulin, viikinkiajan Miklagårdin. Laiva ja sen miehistö lepäävät matkan rasituksista sulassa sovussa huvijahtien kanssa Fenerbachen vierasvenesatamassa.


Heimlösa Rusin pitkä matka Suomesta Istanbuliin on meriarkeologinen kokeilu, jossa noudatetaan 900-luvun henkeä.

Laiva on Lapurin saaren edustalta Suomenlahdelta löydetyn viikinkiaikaisen hylyn mallin mukaan rakennettu jäljitelmä. Raakapurjeella varustettu alus on 12 metriä pitkä ja kolme metriä leveä. Se on rakennettu Raippaluodossa talvella 1995-96.

Heimlösa Rus aloitti retkensä kesällä 1996. Matka eteni Ruotsin, Britannian, Ranskan, Italian ja Kreikan kautta Turkkiin, jossa vene talvehti. Vapunpäivänä aloitettiin taival uudelleen Bodrumista ja sunnuntaina saavuttiin Istanbuliin.

Laivan miehistö on kansainvälinen ja kipparina on raippaluotolainen Fredrick Koivusalo. Lisäksi Suomesta olivat mukana helsinkiläinen valokuvaaja Dick Lindberg ja historian elävöittämisyhdistys Sommelo ry:n toiminnanjohtaja, helsinkiläinen Esko Pesonen.

Toiveena Mustameri ja jokinousu Venäjällä

Kippari Koivusalo tähyilee jo uusia etappeja. Mikäli hankala byrokratia, tankkilaivat ja muut olot antavat myöten, Heimlösa Rus lähtisi pyrkimään Bosporin salmen kautta Mustallemerelle, edelleen pitkin Turkin pohjoisrannikkoa ja sen jälkeen yli Krimille.

Toiveena olisi saada Venäjältä lupa nousta jotain jokea pitkin kohti pohjoista, yhä vanhoja viikinkireittejä noudattaen.

Bosporin salmen vilkas liikenne vähän pelottaa Koivusaloa, samoin sen voimakas virta on kautta aikojen ollut ongelma.
- Selvitämme tarkkaan, missä virrat kulkevat ja hyödynnämme akanvirrat eli lähellä rantaa päävirtaa kohti kulkevat virrat, hän kertoo.

Sää hellinyt

Sään haltijat olivat vapusta lähtien toistaiseksi suotuisia viikingeille, sillä ensimmäinen sade saatiin vasta Istanbuliin tullessa.

Viidentoista miljoonan asukkaan Istanbul ei järjestänyt viikingeille sellaisia vastaanottokomiteoita kuin mitä joissakin pienemmissä paikoissa, joissa tällaisen veneen saapuminen oli iso juttu.

- Lehdistö kävi kyllä jututtamassa ja ihmiset olivat kiinnostuneita, mutta ei tässä nimmareita kirjoiteta, Koivusalo sanoo.

Istanbul oli tärkeä entisajan viikingeille

Viikingeille Istanbul oli aikoinaan tärkeä paikka, ja he antoivat sille oman nimenkin, Miklagård.
- Erityinen itään päin suuntautunut viikinkien joukko eli variaagit ottivat pestejä keisarin henkikaartissa. Siitä he saivat kunniaa ja mainetta, kun tulivat takaisin, selittää Koivusalo.

Viikinkiaika oli noin vuosina 800-1150. Tuona aikana viikingit yrittivät pariinkin otteeseen ryöstää Istanbulia, mutta ei se onnistunut.
- Vähän liian iso pala, kävi nolosti, muistelee Koivusalo edeltäjiensä tekoja.

Kovat olot, hyvät aineet

Limisaumainen viikinkivene on kestänyt monenlaisissa keleissä niin Pohjanmerellä, Englannin kanaalin vuorovesivirroissa, Välimeren paahtavassa kuumuudessa ja kuivuudessa kuin Egeanmeren oikullisissa säissä.

Ennen matkan jatkamista veneen ravistunut runko piti tiivistää Bodrumissatervan ja puuron seoksella.

- Puuvene kuivuu aina maassa, ja se täytyy tilkitä. Skandinaviassa on käytetty esimerkiksi muurahaispesiä ja sahajauhoja, mutta kun niitä ei löytynyt, käytimme vehnäjauhoja, kertoo Koivusalo puurottelusta.

Entä kotiinpaluu?
- Kaipa joskus veneellä on tultava takaisin Suomeen. Filosofia on kuitenkin vähän niinkuin veneen nimikin Heimlösa Rus eli Koditon Viikinki (Rus on hyvin vanha nimi, jonka arabialaiset antoivat viikingeille), pohtii kippari varovaisesti tulevia.

STT-IA
21.5.1999


AJASSA -SIVULLE