Korkein tuki Sveitsin, Norjan ja Japanin tuottajille

Maatalouden tuki nousi 324 mrd ecuun viime vuonna

Asukasta kohti laskettuna maatalouden tuki nousi 198 ecusta 223 ecuun. Eniten maatalouttaan tukivat viime vuonna eri mittareilla mitattuna Sveitsi, Norja ja Japani. Niiden henkeä kohti laskettu maatalouden kokonaistuki oli 786 ecua, 573 ecua ja 402 ecua.

Euroopan unionin kansalaiset tukivat maataloutta 341 eculla. Jokainen Yhdysvaltain kansalainen maksoi maataloudelle viime vuonna tukea 325 ecua. Syynä maataloustuen kasvuun oli ylituotannon lisääntyminen ja maailmanmarkkinahintojen lasku.

Tuki kasvoi koska markkinahintojen laskun ei annettu siirtyä kuluttajahintoihin ja se kompensoitiin tuottajahinnoissa. OECD-maiden maataloustuotannon arvo supistui raportin mukaan 606,2 miljardista ecusta 583,0 miljardiin ecuun.

Monissa OECD-maissa lisättiin viime vuonna maatalouden tukea ja markkinoiden suojelua. OECD on huolissaan kehityksestä, joka saattaa sen mukaan vaarantaa runsaan vuosikymmenen jatkuneen maatalouspolitiikan uudistamisen ja maatalouskaupan esteiden purkamisen jatkumisen.

- Maatalouspolitiikan viime vuoden kehitys viittaa siihen, että maatalousreformi ja maatalouskaupan vapauttaminen ovat vaarassa pysähtyä tai jopa kääntää suuntaa, kun markkinoilla ilmenee paineita, totesi OECD. Järjestön mukaan tapahtunut osoittaa hyvin maatalousreformin haurauden.

Yli puolet tuesta maksetaan kaupassa

uotta aiemmin kuluttajien maksama tuki oli 165,6 miljardia ecua ja julkinen verovaroista maksettu tuki 155,0 miljardia ecua.

Maataloustuen kehityksen keskeisenä mittarina käytetty tuottajatuki nousi OECD:n keräämien tietojen mukaan viime vuonna 216,6 miljardista ecusta 244,7 miljardiin ecuun. Vaikka tukijärjestelmiä on uudistettu, maksettiin tuottajatuesta viime vuonna edelleen 166,7 miljardia ecua eli 68 prosenttia suorana hintatukena.

Tuottajille eri muodoissa maksetun maataloustuen osuus maataloustuotannon arvosta kohosi viime vuonna 32 prosentista 37 prosenttiin. OECD:n maatalouspolitiikan uudistuksen alkaessa viime vuosikymmenen puolivälissä tuottajatuen osuus tuotannon arvosta oli keskimäärin 41 prosenttia.

Euroopan unionin maataloustuki nousi viime vuonna yhteensä 127,2 miljardiin ecuun.

Kuluttajien elintarvikkeiden hinnoissa maksama tuki oli 69,0 miljardia ecua ja veronmaksajien maksama tuki 58,6 miljardia ecua. EU:n tuottajatuki nousi 96,7 miljardista ecusta 116,1 miljardiin ecuun. Suhteessa tuotannon arvoon tuottajatuki kohosi 38 prosentista 45 prosenttiin.

Yhdysvaltain maatalouden kokonaistuki nousi viime vuonna 70,1 miljardista ecusta 87,0 miljardiin ecuun. Kuluttajat maksoivat tuesta hinnoissa 22,5 miljardia ecua ja veromaksajat 66,0 miljardia ecua. USA:n tuottajatuen osuus maatalouden tuotannon arvosta nousi 14 prosentista 22 prosenttiin ja oli 42,0 miljardia euroa.

Tuottajatuki Sveitsissä 73 %

Elintarpeiden hintataso suhteessa maailmanmarkkinahintoihin oli viime vuonna korkein Sveitsissä. Maan kuluttajahinnat olivat OECD:n katsauksen mukaan 2,63 kertaa korkeammat kuin markkinahinnat. Japanissa suhde oli 2,13, Norjassa 2,12, EU:ssa 1,48 ja Yhdysvalloissa 1,03.

Tuottajatuen osuus tuotannon arvosta nousi viime vuonna Japanissa 61 prosentista 63 prosenttiin, vaikka tuottajatuki euroissa ilmaistuna laski 46,4 miljardista 43,9 miljardiin euroon. Japanin koko maataloustuki laski viime vuonna 56,5 miljardista eurosta 50,8 miljardiin euroon.

Veroina Japanin koko maataloustuesta maksettiin viime vuonna 9,7 miljardia euroa. Kuluttajat maksoivat elintarpeiden korkeampina hintoina Japanin maataloudelle tukea 69,0 miljardia euroa. Japanin kuluttajahintataso oli Sveitsin jälkeen maailman korkein.

Etelä-Korean tuottajatuki laski viime vuonna 66 prosentista 59 prosenttiin maatalouden tuotannon arvosta. Henkeä kohti Korea tuki maataloutta kokonaisuudessaan 308 eurolla. Turkin tuottajatuki nousi 31 prosentista 39 prosenttiin. Maan maatalouden henkeä kohti laskettu kokonaistuki oli 315 euroa.

Australian tuottajatuki pysyi viime vuonna 7 prosenttina tuotannon arvosta. Kanadan tuottajatuki nousi 14 prosentista 16 prosenttiin maataloustuotannon arvosta.

Riisiä ja maitoa tuetaan eniten

Maidon tuottajahinnasta tuen osuus kohosi 58 prosenttiin, kun se vuotta aiemmin oli 49 prosenttia. Sokerin tuottajahinnasta tukea oli 43 prosenttia. Lampaanlihan tuki oli 52 prosenttia tuottajahinnasta.

Eniten tukea suunnattiin viime vuonna maidon tuotantoon, jota tuettiin 47,7 miljardilla eculla. Riisintuotannon tuki oli 20,1 miljardia ecua. Naudanlihan tuotantotuki nousi 28,9 miljardiin ecuun. Suhteessa tuotannon arvon tuki kohosi 31 prosentista 34 prosenttiin.

Vehnän tuotantotuen osuus tuotannon arvosta nousi viime vuonna 34 prosentista 45 prosenttiin. Vehnän tuotantoa tuettiin yhteensä 19,8 miljardilla eculla. Maissin tuotannon tuottajatuki oli 9,5 miljardia ecua eli 28 prosenttia tuotannon arvosta. Muun viljatuotannon tuki nousi 44 prosentista 55 prosenttiin tuotannon arvosta ja oli 12,0 miljardia ecua.

Korkeimman suhteellisen tuen maissa maataloudelle maksettu tuki on selvästi korkein myös kokopäiväistä viljelijää tai peltoalaa kohti laskettuna. Japanin tuottajatuki maanviljelijää kohti oli viime vuonna 19 000 euroa ja hehtaaria kohti 8 786 euroa.

Sveitsissä viljelijää kohti laskettu tuki oli 30 000 euroa ja Norjassa 29 000 euroa. Hehtaaria kohti tuottajatukea maksettiin Sveitsissä 3 031 euroa ja Norjassa 2 348 euroa.

OECD-maiden keskimääräinen tuottajatuki viljelijää kohti oli viime vuonna 10 000 euroa. Vastaavasti keskimääräinen hehtaarituki oli 187 euroa. Yhdysvalloissa tuottajatukea maksettiin 17 000 euroa viljelijää kohti ja 100 euroa hehtaaria kohti.

EU:n tuottajatuki oli OECD:n katsauksen mukaan viime vuonna 17 000 euroa maanviljelijää ja 800 euroa hehtaaria kohti.

STT-IA
21.5.1999