Paikallispuhelinverkkojen kilpailua yritetään jälleen lisätä


Paikallispuheluiden kilpailua yritetään jälleen lisätä. Liikenneministeriö on tutkituttanut, voisivatko mahdolliset kilpailijat hankkia pienen siivun toisen yrityksen omistamasta kaapelista käyttöönsä ja jalostaa siitä omia palveluita.

Jos hanke etenee, kuluttaja voisi tulevaisuudessa ostaa normaalin puheliikenteen yhdeltä operaattorilta ja erikseen esimerkiksi Internet-yhteyden toiselta. Kilpailun odotetaan painavan erityisesti laitteiden hintoja alas ja hyödyttävän näin kuluttajaa.

Ministeriö järjestää perjantaina kuulemistilaisuuden konsultin tekemästä selvityksestä.

Nyt paikallisliikenteessä on kilpailtu lähinnä suurten yritysten puheluista, sillä kilpailijalta ei haluta vuokrata pitkiä verkkoyhteyksiä. Vuokraverkon pituutta voi lyhentää rakentamalla omia keskuksia, mutta sekin maksaa.

Koko suuryrityksen vaihde on siirrettävissä edullisimmin omaan keskukseen. Paikalliset verkot ovat pääasiassa maakunnallisten puhelinyhtiöiden hallussa. Niistä suurin osa kuuluu Finnet-leiriin. Loppu kolmannes liittymistä on Soneralla.

Suurin mielenkiinto kohdistuu luonnollisesti väkirikkaaseen pääkaupunkiseutuun, jossa verkot omistaa Helsingin Puhelin.

Vuonna 1997 paikallispuheluiden osuus yritysten liikevaihdosta oli hieman vaille 35 prosenttia. Soitetuista minuuteista niiden osuus oli noin 75 prosenttia.

Onko tarvetta?

Helsingin Puhelin HPY:n varatoimitusjohtaja Jukka Alho pitää hyvänä, että myös tämä vaihtoehto selvitetään, vaikka hän ei ole täysin vakuuttunut, onko kaapelin rinnakkaiskäytölle lopulta tarvetta tai tuoko se toivottuja hyötyjä.

Myös kaapelin rinnakkaiskäytöstä on maksettava sen haltijalle.
- Oletamme, että HPY:n alueelle pyrkivät kilpailijat haluavat tarjota samassa paketissa niin laajakaistaiset ASDL-yhteydet kuin normaalin puheyhteyden, hän sanoo.

Tuleva ASDL- tai muu xDSL-tekniikka mahdollistaa nykyistä laadukkaammat palvelut kuten entistä parempitasoisen liikkuvan kuvan välittämisen. Tämän laiteperheen suomiin hienouksiin voi kuulua myös kaksisuuntainen tiedonsiirto.

Alhon näkemyksen mukaan lain mahdollistama koko johdon vuokraus riittää hyvin kattamaan teleoperattoreiden tarpeet. HPY tekee juuri näin, kun se markkinoi Kolumbus-internet-palveluaan esimerkiksi Soneran hallitsemilla alueilla.

Alho huomauttaa, että johdon vuokran osuus palvelun kokonaishinnasta ei ole niin merkittävä kuin halutaan korostaa.

"Puhekilpa" näkyy kännyliikenteessä

Alho tähdentää, että alan kilpailun avaamisessa Suomi on kärkijoukkoa ja todellisuudessa puheliikenteessä käydään kovaa kisaa, koska ihmiset ovat siirtyneet kännyköiden käyttöön. Muualla maailmassa paikallispuheluihin ei ole saatu kilpailua edes siinä määrin kuin Suomessa, hän sanoo.

Tämän hän katsoo johtuvan siitä, että paikallispuheluista saa korkeintaan kohtuulliset katteet.

Alho tähdentää, että Suomessa paikallispuheluiden hinnat ovat eurooppalaisittain alhaalla.
- Kun edes eurooppalaisilla hinnoilla ei ole syntynyt kilpailua, miten se voisi tapahtua Suomessa? Kilpailu ei voi olla itsetarkoitus, Alho summaa.

Hän lisää, ettei selvityksessä kaavailtua tekniikkaakaan ole vielä markkinoilla ja pienenä maana Suomi ei voi päätyä täysin erilaisiin malleihin kuin muualla.

Sonera haluaa kaksoiskäytön

Johtaja Matti Kärkkäinen Soneran verkkopalveluista sanoo Soneran pitävän tärkeänä, että johdon rinnakkaiskäyttö tulee mahdolliseksi.

- Loppukuluttajan pitää itse voida valita, kenen palveluja hän käyttää, hän tiivistää. Kärkkäisen mukaan Sonera lähtee siitä, että johtoon liittyminen on mahdollisimman joustavaa ja kaikilla on tasapuolinen pääsy siihen.

Hän muistuttaa lainsäätäjän lähteneen siitä, että kilpailua ei saada rakentamalla vanhan rinnalle kokonaan uusi verkko, koska se on niin kallista ja loppulasku lankeaisi viime kädessä kuluttajalle.

Joustavuus tarkoittaa hänen mukaansa sitä, että paikallisverkkoon pitäisi voida liittyä eri tasoilla. Se tarkoittaa laajasta telealueesta yksittäisiin kortteleihin.
- Näin jokainen toimija voisi päättää, miten paljon johtoa kannattaa rakentaa itse ja miten paljon on järkevää vuokrata.

Tämän Kärkkäisen katsoo lisäävän myös pienempien palveluntuottajien kilpailumahdollisuuksia: jos perusverkon rinnalla olisi muiden johtoja, ne voisivat katsoa, keneltä niiden kannattaa ostaa tarvitsemansa palaset. Kärkkäisen mukaan Sonerassa lähdetään myös siitä, että kaapeli on voitava ostaa mahdollisimman "raakana".

Suomeksi se tarkoittaa sitä, että Sonera haluaa saada mahdollisuuden jalostaa paikallisverkon haltijalta hankittavan osuuden esimerkiksi omalla ASDL-tekniikalla eikä ostaa jo sen valmiiksi jalostamaa palvelua.

Tähtäimessä tulevaisuus

Kärkkäinen korostaa, että nyt luodaan tulevaisuutta. Hänen mukaansa alalle pitää saada jo nyt mahdollisimman paljon kilpailtavia osia, jotta uudet palvelut voidaan hoitaa mahdollisimman avoimessa markkinassa.
- Nyt paikallispuhelut ovat käytännössä monopolin suojassa.

Hän muistuttaa, että myös puhe on vähitellen siirtymässä datayhteyksillä hoidettavaksi. Tästä esimerkkinä hän mainitsee yritykset, jotka operoivat ulkomaanpuheluita Internetin välityksellä.

Sama kehitys on hänen mukaansa nähtävissä myös muussa puhelinliikenteessä.
- Jossain vaiheessa voidaan olla tilanteessa, että kaikki puheviestintä menee samaa data-yhteyttä kuin Internet, hän visioi.

Yksi esillä ollut vaihtoehto kilpailun lisäämiseksi on ollut sähkökauppaa vastaava malli.

Yhdysvallatkin tutkii yhden johdon mallia

Liikenneministeriön telemarkkinayksikön päällikkö Antti Kohtala tiivistää kyseen olevan siitä, pitääkö uusilla laitteilla olla oma johto vai voitaisiinko palvelut haaroittaa olemassa olevasta kaapelista ja voisiko asennuksen hoitaa jokin muu kuin verkon omistaja.

- Muualla Euroopassa on lähdetty pitkälti siitä, että uusilla laitteilla pitää olla oma johtonsa. Me olemme lähteneet tutkimaan myös toista vaihtoehtoa, hän selvittää.

Kohtalan mukaan myös Yhdysvalloissa on pyritty selvittämään saman johdon käyttömahdollisuuksia.
- Jos useampi yritys voisi asentaa laitteita, silloin ainakin laiteen hinta olisi kilpailtu, hän sanoo.

Hän myöntää, ettei ratkaisu ole täysin ongelmaton.
- Täytyy esimerkiksi varmistaa, ettei se häiritse puheyhteyttä tarjoavan yrityksen yhteyksiä. Kohtalan mukaan nykyisellä tiedolla 40-70 prosenttia kaapelissa olevista johdinpareista voitaisiin "kalustaa" uudella tekniikalla.

Kohtala ei suostu arvioimaan, milloin päästään lopullisiin ratkaisuihin, vaikka erityisesti Internet-operaattorit toivovat nopeita ratkaisuja.
- Kun tekniikkaa ryhdytään tutkimaan, siinä vierähtää helposti aikaa, hän sanoo.

Kohtalan mukaan on myös selvää, että hanketta ajavat vähättelevät teknisiä ongelmia, kun taas siihen karsaasti suhtautuvat korostavat niiden merkitystä.

Verkon omistajien epäluulot on helppo ymmärtää, sillä kalliin verkon rakentanut voi saada todellisen käenpoikasen pesäänsä.

STT-IA
21.5.1999

TALOUS -SIVULLE