Viikon varrelta - politiikkaa lyhyesti

Tulot kasvoivat eniten Etelä-Suomessa, vähiten Itä- ja Pohjois-Suomessa

Veronalaisia tuloja kertyi vuonna 1997 yhteensä 391 miljardia markkaa. Pääomatulot lisääntyivät selvästi ansiotuloja enemmän. Ne kasvoivat 42 prosenttia, kun ansiotulot kasvoivat 4 prosenttia. Kaikista tuloista pääomatuloja oli 6 prosenttia. Välittömiä veroja tulonsaajat maksoivat 101,1 miljardia markkaa.

Ahvenanmaalaisten tulot kasvoivat edellisvuodesta 8 ja uusmaalaisten 6 prosenttia, kun koko maassa tulojen lisäys oli 5 prosenttia. Vähiten tulot kasvoivat Itä- ja Pohjois-Suomessa. Tulojen lisäys jäi alle 4 prosentin Kainuussa, Lapissa, Etelä- ja Pohjois-Karjalassa sekä Kymenlaaksossa.

Työtulojen osuus oli suurin Uudellamaalla (68 pros.) ja Itä-Uudellamaalla (65 pros.). Eläketulovaltaisimpia maakuntia olivat Etelä- ja Pohjois-Karjala, Etelä- ja Pohjois-Savo sekä Kainuu ja Lappi, joissa asukkaiden tuloista runsas viidennes koostui eläkkeistä.

Yritystoiminnan ja maatalouden tulojen osuus oli suurin, 11 prosenttia, Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla. Pääomatuloja saivat eniten ahvenanmaalaiset, 13 prosenttia kaikista tuloistaan. Vähiten, 4 prosenttia tuloistaan, niitä saivat Kainuun ja Lapin asukkaat. Näissä kahdessa maakunnassa työttömyysturvaetuuksien osuus tuloista oli suurin eli 9 prosenttia.

Mönkäre puolustaa laajaa tulosopimusta

Hän muistutti edellisten kahden tulopoliittisen kokonaisratkaisun turvanneen myönteisen talouskehityksen jatkon. Myös palkansaajien reaalisansiot ovat kohentuneet.

Nykyhallitus tavoittelee työllisyysasteen nostoa vähintään 68 prosenttiin.
- Tavoitteena se on kovempi kuin pelkkä työttömyyden vähentäminen, Mönkäre muistutti.

Työllisyysaste eli työssä olevien osuus työvoimasta on nyt noin 65 prosenttia.

Erlundin juttu valtakunnansyyttäjänvirastoon

Christer Lundström pyrkii saamaan syyteharkinnan valmiiksi mahdollisimman nopeasti, jo ennen kesälomia. Lundström ei ole saanut vielä kaikkia juttuun liittyviä asiakirjoja.

Viime viikolla tuli ilmi, että Erlundin puheluista alaikäiselle hankolaistytölle oli tehty ilmoitus poliisille. Myöhemmin selvisi, että Erlund oli vuonna 1983 tuomittu kolmen kuukauden ehdolliseen vankeuteen yrityksestä lapsenryöstöön. Hän oli yrittänyt viedä 14-vuotiaan tammisaarelaistytön hotellihuoneeseen Helsinkiin valokuvattavaksi.

Ensimmäistä kauttaan istuva Erlund, 59, valittiin eduskuntaan Uudenmaan vaalipiiristä. Hän on toistaiseksi luopunut edustajantehtävistään.

Niinistö sitoo pääomaveron korottamisen maltilliseen tupoon

Keski-Suomen sanomalehtien haastatteleman Niinistön mukaan molemmista päätettäisiin vasta myöhemmin syksyllä jos työmarkkinoilla syntyy maltillinen ja kattava yleisratkaisu.

Hallitusohjelmassa päätettiin nostaa pääoma-, yhteisö-, ja korkotulojen verokanta 29 prosenttiin ensi vuodesta lukien koko vaalikaudeksi. Samalla sovittiin ansiotuloverojen alentamisesta.

- Jos kesän budjettiriiheen mennessä käy ilmi, ettei tulopolitiikasta tule mitään, on mietittävä, mitä ylipäänsä kyetään tekemään, Niinistö korostaa.

Niinistön mukaan lykkäys rauhoittaisi kesän neuvottelut valtion ensi vuoden talousarviosta.
- Budjettiriihessä pitäisi tehdä täysipainoinen budjetti. Jos sen jälkeen veroratkaisuilla kevennetään, pitäisi kevennykselle olla vastapaino, Pääomaverojen lisätuotto pitäisi ottaa vasta siinä yhteydessä huomioon, Niinistö sanoo.

Niinistön mukaan näin vältettäisiin tilanne, että budjettiriihessä päätettäisiin käyttää jo siinä vaiheessa pääomaverotuksen korotuksen tuotto.

Lundh: Keskitetty tupo vaatii kaikkien sopimusalojen mukaantulon

Metallityöväen liiton liittovaltuuston kevätkokouksessa puhunut Lundh asetti takarajaksi syys-lokakuun vaihteen, jolloin päätösten tulisi olla valmiina.
- Mikäli edellytykset eivät ole tuolloin selvillä, Metallityöväen liitto ryhtyy määrätietoisiin valmisteluihin liittokohtaisen sopimuksen synnyttämiseksi metallialalle, Lundh sanoi.

Lundhin mukaan keskitetyn ratkaisun aikaansaaminen olisi välttämätöntä vakaan ja työllisyyttä kohentavan politiikan jatkamiseksi.
- Alhainen inflaatio ja ja matalat korot ovat tuoneet kotitalouksille viime vaalikaudella paljon enemmän ostovoimaa kuin mitä korkeilla nimellispalkkakorotuksilla olisi pystytty aikaansaamaan, Lundh perusteli.

Metalliliitto on 167 000 jäsenellään SAK:n toiseksi suurin jäsenjärjestö. Kolme SAK:laista liittoa on ilmoittanut hakevansa seuraavalla työehtosopimuskierroksella sopimusalakohtaista ratkaisua. Paperiliitto (49 000 jäsentä), Kemianliitto 35 000) ja Sähköalojen ammattiliitto (30 000) ovat perustelleet kantojaan alakohtaisilla ongelmilla.

Neljäs liittokohtaisen ratkaisun kannattaja, STTK:lainen Teknisten liitto on ilmoittanut vielä seuraavansa tilanteen kehittymistä.

Kokoomus ei kannata viestintäjohtajaa eduskunnalle

Ryhmän mielestä eduskunnan tiedotuksessa on jo nyt riittävästi esimiestason virkoja ja mahdolliset lisätarpeet kohdistuvat lähinnä suorittavan portaan vahvistamiseen.

Uutta tiedotusjohtajan virkaa on ehdottanut eduskunnan tiedotustoiminnan uudistamista selvittänyt puhemies Riitta Uosukaisen (kok.) johtama työryhmä.

Työryhmän ehdotuksesta tähän mennessä lausuntonsa antaneet eduskuntaryhmät ovat suhtautuneet joko selvästi torjuen tai vähintäänkin varauksin uuden tiedotusjohtajan viran luomiseen.

Ahmavaara: EMU johtaa Eurooppa-tason tulopolitiikkaan

Monissa EU-maissa on kansallisesti sovittu kilpailukykyä ja työllisyyttä tukevia ratkaisuja, joilla on hillitty palkkakehitystä ja inflaatiota.

- Ay-liikkeen kannalta ne ovat kuitenkin johtamassa negatiiviseen palkkakilpailuun, kierteeseen, jossa kansallinen ay-liike toisensa perään sopii muita alemmista palkankorotuksista työllisyyden hoidon ja kansallisen edun nimissä, Ahmavaara totesi Eurooppalainen iltapäivä -tilaisuudessa tiistaina.

Avuksi tarvitaan palkkapolitiikan koordinointia. Varsinaisen Eurooppa-tason sopimustoiminnan Ahmavaara arvioi etenevän ala- ja sektorikohtaisesti. Neuvottelujen koordinoinnissa hän tukeutuisi Euroopan ammatilliseen yhteisjärjestöön EAY:hyn.

- Tilanne ja tavoite on tuttu Suomessakin: jos tes-neuvottelut käydään vain alakohtaisina, ratkaisujen solidaarisuus on heikko ja syntyy helposti nokituskierros, jossa kaikki ennen pitkää häviävät.

Oikeusasiamies: Opetusministeriö viivytteli scientologiasiassa

Oikeusasiamies korostaa, että ihmisten perusoikeuksiin välittömästi liittyvät asiat tulisi aina asettaa tärkeysjärjestyksessä etusijalle. Opetusministeriön tulisikin kohdentaa voimavaransa niin, että ainakin tällaiset asiat voitaisiin ratkaista kohtuullisessa ajassa.

Oikeusasiamiehen mielestä hänen toimivaltaansa ei kuulunut arvioida ministeriön päätöksen oikeellisuutta.

Oikeusasiamies ei siten ottanut kantaa siihen, olisiko Scientologiakirkon hakemus tullut hyväksyä vai ei. Lehtimajan mukaan ei ole mitään syytä epäillä, että ministeriö olisi käyttänyt harkintavaltaansa väärin.

Koonnut: IA
21.5.1999