Venäjän ja Länsi-Euroopan Kosovo-kuilu tasoittunut

Hän arvioi myös, että kokonaisuutena ottaen Venäjän televisioasemat antavat nykyisin objektiivisemman kuvan Kosovon kriisistä ja Jugoslavian pommituksista kuin minkään NATO-maan televisio.

Professori Salmin osallistuu viikonvaihteessa Suomi-Venäjä-Seuran laivaseminaariin, jossa pohditaan paitsi seuran omaa toimintaa myös Venäjän tulevaa kehitystä. Puhujana seminaarissa oli perjantaina myös ulkoministeri Tarja Halonen, joka tarkasteli Suomen ja EU:n Venäjä-yhteistyön näköaloja.

Professori Salmin johtaa Moskovassa toimivaa Venäjän yhteiskunnallis-poliittista tutkimuskeskusta. Keskus on riippumaton, mutta tekee yhteistyötä mm. presidentinkanslian, hallituksen ja parlamentin kanssa. Keskus on nykyisin myös Suomi-Venäjä-Seuran yhteistyökumppani.

Professori Salmin ei usko, että sen enempää NATO kuin Venäjäkään on poliittisesti niin yhtenäinen Kosovon kriisin suhteen kuin ulospäin saattaa näyttää. Itse professori Salmin sanoo yhtyvänsä paljolti lännessäkin esitettyihin kriittisiin näkemyksiin NATO:n toiminnasta.

Jugoslavian presidentti Slobodan Milosevicin hallinto on Salminin mukaan vain voimistunut pommitusten takia. Pakolaisten määrä ja kärsimykset ovat myös lisääntyneet NATO:n iskujen jälkeen.

- Varmaa on, että Milosevicin hallinto ennemmin tai myöhemmin häviää ja Jugoslaviaan tuleen uusi hallinto. Mutta siitä huolimatta Jugoslavian kaupunkeihin pystytetään muistomerkkejä, joiden otsakkeena on "NATO:n uhreille" ja alla nimiluettelo.

Poliittinen järjestelmä vakiintumassa

- Tämä prosessi on ollut välillä hyvinkin kivulias, mutta kaikesta huolimatta hedelmällinen, Salmin sanoo.

Vielä vuonna 1993 Moskovassa ammuttiin poliittisen valtakriisin pyörteissä. Mutta nyt tuolloisen kaltaiset tapahtumat eivät Salminin mukaan voi enää päästä toistumaan.

Salmin muistuttaa, että Venäjällä oli vuoden 1991 jälkeen monista hallituksen vaihdoksista huolimatta pitkään vallassa koko ajan vähemmistöhallitus. Vaikka kommunisteilla ja heidän liittolaisillaan oli varsin laaja kannatus, jätettiin heidän äänestäjänsä poliittisen vallan ulkopuolelle.

Venäjän nykyinen, Sergei Stepashinin johtama hallitus sekä sen edeltäjä, jota johti Jevgeni Primakov, ovat sen sijaan selviä parlamentaarisia enemmistöhallituksia, Salmin toteaa.

Jeltsin ei pyri jatkamaan

Aiemmin käytiin kiistaa siitä, onko Jeltsinin ensi vuonna päättyvä virkakausi lain mukaan hänen ensimmäinen vai toinen virkakautensa. Venäjän perustuslaki rajoittaa presidentin virkakaudet kahteen. Nyt kun perustuslakituomioistuin on päättänyt, että menossa on Jeltsinin toinen virkakausi, ei Jeltsin enää pyri uudelle virkaudelle, Salmin vakuuttaa.

Professori Salmin kertoo, että hän on toiminut pitkään Jeltsinin neuvoa-antavassa presidenttineuvostossa ja että hänellä näin on pitkä henkilökohtainen kokemus Jeltsinistä.
- Jeltsin ei ole koskaan rikkonut lakia, Salmin sanoo.

Presidentti on saattanut toimia "ikään kuin rajamailla", jos lakien tulkinnasta on ollut epäselvyyttä.
- Mutta en tiedä ainuttakaan tapausta, jossa hän olisi avoimesti rikkonut lakia, etenkään perustuslakia.

STT-IA
21.5.1999