Hetemäki: Ylikuumeneminen saattaa uhataJos maailmantalouden näkymät paranevat odotetulla tavalla, Suomessa saattaa nousta ylikuumenemisen uhka ensi vuonna. Näin varoittelee ylijohtaja Martti Hetemäki valtiovarainministeriöstä. Hetemäen mukaan ylikuumenemistilanteessa täytyy varautua kiristämään budjettia ja purkaa rakennetyöttömyyttä. Hän esitteli näkemyksiään perjantaina Sitran ja Kansantaloudellisen yhdistyksen järjestämässä talouspoliittisessa paneelissa. Paneelin muut osallistujat eivät täysin Hetemäen näkemyksiä jakaneet. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Vesa Vihriälä luonnehti uhkakuvaa ylimitoitetuksi. Hän ei lähtisi heikentämään kotimaista kysyntää sillä perusteella, että jotkin yksittäiset alat saattavat kiehua yli. Samoilla linjoilla oli Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Pentti Vartia, jonka mukaan finanssipolitiikalla ei pidä yrittää torjua ylikuumenemista. Hänen mielestään tällaiset äkkijarrutukset vain kielivät talouspolitiikan epäonnistumisesta.
Professori Pekka Ilmakunnas Helsingin kauppakorkeakoulusta katsoi, että ylikuumenemisen ehkäisy finanssipolitiikalla olisi nykytilanteessa sama kuin ampuisi kärpäsiä haulikolla.
Hetemäen mielestä epäonnistuneen talouspolitiikan merkkinä voidaan kuitenkin pitää myös sitä, jos mitään ei tehdä talouden kiehuessa yli.
Rakennetyöttömyyteen puututtavaMuiden panelistien tavoin myös Hetemäki korosti tarvetta puuttua rakennetyöttömyyteen. Näin kannattaa hänen mukaansa tehdä aina, olivat suhdanteet mitkä tahansa. Olennaista on tukea alueellista ja ammatillista liikkuvuutta sekä kehittää kannustimia.- Yksin tuloveroja alentamalla ei työttömyysongelmaa ratkaista, toimistopäällikkö Anne Brunila Suomen Pankista korosti. Ennen talouspoliittista paneelia kuultu OECD:n pääekonomistin Ignazio Viscon esitelmä antoi vahvistusta sille, että maailmantaloudessa suunta todellakin on kääntymässä parempaan. Viscon mukaan näkymät vaikuttavat huomattavasti kirkkaammilta kuin vielä puoli vuotta sitten. Kansainväliset rahoitusmarkkinat ovat rauhoittuneet, eivätkä Venäjän ja Brasilian kriisien vaikutukset muodostuneet niin pahoiksi kuin pelättiin.
STT-IA |
TALOUS -SIVULLE