Pankkeihin kohdistuvat rikokset vähentyneet


Pankkeihin kohdistuvat rikokset ovat vähentyneet kymmenesosaan vuosikymmenen alun tasosta.

Kun 1990-luvun alussa rikokset aiheuttivat pankeille lähes 200 miljoonan markan tappiot vuodessa, niin viime vuonna tappiot olivat enää noin 20 miljoonaa markkaa. Suuntaus on ollut laskeva koko vuosikymmenen ajan.

- Ylivoimaisesti eniten tähän vaikuttaa se, että luotonantoihin kohdistuvien rikosten määrä on laskenut roimasti, kertoo turvallisuuspäällikkö Juhani Saarento Suomen Pankkiyhdistyksestä.

- Niiden aiheuttamien tappioiden osuus on 60-70 prosenttia kaikista rikosten pankeille aiheuttamista tappioista.

Myös pankki- ja postiryöstöjen määrä on laskenut dramaattisesti. Viime vuonna niitä tehtiin 21 kappaletta, kun vuosikymmenen alussa ryöstöjä tehtailtiin parhaimmillaan pitkälti toistasataa vuodessa.

Maksuliikenteeseen liittyvät rikokset, kuten sekkipetokset, ovat vähentyneet kolmannekseen vuosikymmenen alusta. Ainoa poikkeus laskevasta trendistä ovat pankkikorttirikokset, joiden määrä on kahden viime vuoden aikana kääntynyt nousuun. Viime vuonna korteilla rötösteltiin noin 10 miljoonan markan arvosta.

- Tämä on yksi huolenaiheistamme siitäkin huolimatta, että kansainvälisesti ottaen luku on aika pieni, Saarento sanoo.

- Suomessa on käytössä yli viisi miljoona korttia, joten korttia kohden menetykset ovat noin kaksi markkaa.

Suomen Pankkiyhdistys on tilastoinut pankkeihin kohdistuneita rikoksia järjestelmällisesti vuodesta 1991 lähtien. Tilastot perustuvat yhdistyksen jäsenpankkien tekemiin ilmoituksiin.

Eurovaluutta riskitekijä

Luotonantoon kohdistuvien rikosten määrää on Saarennon mukaan onnistuttu pudottamaan ennen kaikkea pankkien sisäisiä kontrollijärjestelmiä kehittämällä ja henkilökuntaa kouluttamalla. Nyt luottojen myöntäminenkään ei ole enää niin suurpiirteistä kuin 90-luvun alussa.

Ryöstöjä puolestaan on torjuttu onnistuneesti kasvattamalla kiinnijäämisriskiä.
- Pankeissa on aiempaa vähemmän käteistä, se on varustettu väripanoksin, hälytys- ja valvontajärjestelmiä on tiukennettu, Saarento luettelee.

- Pankkikonttorit eivät ole ryöstön kohteina enää niin houkuttelevia. Pankkiryöstöjen selvittämisprosentti on lähes 80.

Suomen Pankkiyhdistys tilastoi myös pankkien oman henkilökunnan tekemiä rikoksia. Näitä lukuja yhdistys ei pankkien toivomuksesta kuitenkaan anna julkisuuteen.

Lähitulevaisuuden merkittävimpänä uutena uhkatekijänä Saarento näkee eurovaluutan, joka otetaan Suomessa käyttöön käteisenä rahana vuoden 2002 alussa.

- Ensinnäkin Suomessa on silloin liikkeellä valtavat määrät käteistä rahaa, koska uudet rahat tulevat ja vanhat markatkin ovat vielä käytössä. Toisekseen olemme silloin ainoa Pohjoismaa, jossa on käytössä niin houkutteleva ja helposti liikuteltava valuutta.

STT-IA
21.5.1999

TALOUS -SIVULLE