Ajan suunnassa lyhyesti


Newsweek: Tulevaisuus on suomalainen

Suomalainen huipputeknologia saa julkisuutta roppakaupalla amerikkalaisen Newsweek -viikkolehden uudessa numerossa. Lehdessä kerrotaan viidellä sivulla suomalaisista, joiden tavoitteena on lehden mukaan menestyä digitaaliaikakaudella ja runsaasti syistä uskoa tällaiseen menestykseen.

Lehti muistaa monasti kerrotut tilastot: Suomessa on Internet-yhteyksiä ja kännyköitä asukasta kohti laskien enemmän kuin missään muussa maassa. Lehti kertoo myös Nokiasta, joka talvella nousi maailman suurimmaksi matkapuhelinten valmistajaksi.

Nokian valta-asema Suomen talouselämässä tuo kuitenkin Newsweekin mukaan myös vaaroja.
- Taivas auttakoon Suomea, jos Nokia kompastuu pahasti.

Nokian Jorma Ollilan ja Yrjö Neuvon lisäksi Newsweek muistaa sellaiset suomalaiset kuuluisuudet kuin tietokoneasiantuntija Risto Linturi, marsalkka Mannerheim ja Mato Valtonen.

Newsweek pohdiskelee myös, miksi suomalaiset ovat niin menestyksekkäitä informaatioteknologian alalla. Newsweekin haastattelemat suomalaiset ovat löytäneet varsin yllättäviäkin syistä tähän menestykseen. "...koska heillä ei, toisin kuin useimmilla eurooppalaisilla, ole menneitä mainetöitä, niin he voivat sitäkin vapaammin kaavailla tulevia mainetöitä".

Newsweek näkee myös Kalevalassa ja erityisesti Sammossa "vaurautta luovan virtuaalikoneen, joka kehitettiin jo satoja vuosia ennen Bill Gatesin syntymää".


Waffen-SS muistokivihankkeesta luovuttiin

Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys päätti keskiviikkona, ettei se jatka Saksan armeijan palveluksessa kaatuneiden suomalaisten muistokivihanketta.

Yhdistys ilmoitti luopuvansa hankkeesta julkisen keskustelun vuoksi mm. siksi, että muistokivien on katsottu voivan loukata sodan uhrien omaisia ja väheksyvän Saksan toisen maailmansodan aikana etenkin juutalaisiin kohdistamaa vainoa.

Sotavankien muiston vaalimisyhdistys suunnitteli muistokivien pystyttämistä Ukrainassa ja Kaukasuksella 1941-1943 kaatuneiden Waffen SS:ssä palvelleiden suomalaisten hautapaikoille.


Maailmanpankki: Tupakan hinnan korotus pelastaisi ihmishenkiä

Maailmanpankki uskoo, että tupakan maailmanmarkkinahinnan nostaminen kymmenellä prosentilla pelastaisi ainakin kymmenen miljoonan tupakoitsijan hengen.

Maailmanpankin tiistaina julkistaman raportin mukaan tupakan hinnan nostaminen edistäisi tupakoinnin vähentämistä ilman työttömyyden lisääntymistä ja kansantalouksien vahingoittamista.

Maailmanpankin tupakkaraportissa maita kehotetaan kieltämään tupakan mainonta, valistamaan kansaa tupakan terveyshaitoista ja tarjoamaan nikotiinia korvaavia hoitoja tupakoitsijoille.

Maailmanpankki uskoo raporttinsa perusteella, että tupakan hinnan korotus kymmenellä prosentilla saisi jopa 40 miljoonan tupakoitsijan lopettamaan tupakoinnin.


Kansalaisjärjestöt lapsityövoiman käyttöä vastaan

Kansalaisjärjestöt haluavat löytää kannustavia esimerkkejä siitä, miten lapsityövoiman käyttöä voidaan välttää. Moni suomalainen tietää jo varoa lasten solmimia mattoja tai lasten ompelemia vaatteita, mutta eettisesti hyväksyttävien tuotteiden pitäisi järjestöjen mielestä olla jokaisen kuluttajan tiedossa ja ulottuvilla.

Järjestöt etsivät yhteistä linjaa Lapsityövoiman kallis hinta -seminaarissa Helsingissä tiistaina. Seminaarin järjestäjinä oli työmarkkinoiden, kirkon, lastensuojelun sekä kuluttajien järjestöjä. Seminaarin tietoiskun tarjosivat Reilun kaupan yhdistys sekä Päivi Mattila, joka on toimittanut Lapsen työllä -kirjan.

Lapsityövoimaa käytetään mattojen, vaatteiden ja jalkineiden valmistamiseen. Lapset viljelevät kahvia ja kukkia sekä hiovat timantteja. Suuri osa Hollannista tuotavista kukista tulee alun perin Kolumbiasta, jossa lapset työskentelevät kukkaviljelmillä.

- Vaikka lapsityövoimaa kukkaviljelmillä käyttävien maiden osuus Suomen kukkatuonnista on tilastojen mukaan noin 20 prosenttia, on Suomeen tuotavista kukista huomattavasti suurempi osa alun perin näistä maista lähtöisin, Mattilan kirjassa todetaan.


Naiset käyttävät yhä Internetiä miehiä vähemmän Suomessa

Suomen Gallup Web Oy:n tuoreimman NetTrack-tutkimuksen mukaan useita kertoja päivässä Internet-verkkoa käyttävistä 15-79-vuotiaista suomalaisista naisten osuus jää yhä 37 prosenttiin. Sen sijaan vähintään kerran viikossa verkkoa käyttävistä jo 45 prosenttia on naisia.

Internet-sovelluksista naisia miellyttää eniten sähköposti, jonka käyttäjistä peräti 48 prosenttia on naisia.

Reaaliaikaisten chat- ja IRC-keskustelujen harrastajista naisia on 42 prosenttia. Tallentuvien keskustelufoorumien eli ns. newsgroupien käyttäjistä puolestaan 37 prosenttia on naisia.

Tiedostojen siirto ftp-palvelimilla ja pelipalvelimien käyttö ovat ilmeisen miehisiä harrastuksia, sillä näiden palvelujen kohdalla naisten osuus on vain noin 30 prosenttia.

NetTrack-tutkimuksessa haastatellaan jatkuvasti 500:tä vastaajaa viikossa. Tuoreimman tutkimuksen tiedot on kerätty maalis-huhtikuussa haastattelemalla puhelimitse yhteensä 3 514 suomalaista.


Enää parisensataa koulua vailla verkkoyhteyttä

Internet-yhteys puuttuu enää paristasadasta suomalaiskoulusta. Opetushallituksen mukaan verkkoon on tähän mennessä ehtinyt 4 900 maan 5 100 koulusta ja oppilaitoksesta. Tietoyhteiskuntahankkeen tavoitteena on, että kaikki koulut saataisiin verkkoon ensi vuoteen mennessä.

Tavoite asetettiin 1996, jolloin Internetiin pääsi vasta 1 250 koulua. Nyt verkossa ovat kaikki ammattikorkeakoulut ja ammattioppilaitokset. Lukioista joka kahdeskymmenes ja peruskouluista joka kymmenes odottaa vielä yhteyttä.

Opetushallitus myönsi viime kuun lopussa 280 koululle ja oppilaitokselle yhteensä 18,5 miljoonaa markkaa verkkoyhteyksien sekä tietokoneiden hankintaa varten. Avustuksen hakijoita oli 368.

Suomi tietoyhteiskunnaksi -ohjelman tavoite vuodelle 2000 on, että ala-asteilla olisi tietokone kymmentä, yläasteilla kahdeksaa oppilasta kohden, lukioissa kuutta ja ammatillisissa oppilaitoksissa 3-5 opiskelijaa kohden.

Tällä hetkellä yhtä tietokonetta kohden on ala-asteilla 12-13 oppilasta, yläasteilla 11-12 oppilasta, lukioissa 9-10 ja ammatillisessa koulutuksessa 5-6 opiskelijaa.


Karjalan murteista multimedia

Joensuun Kulttuuri- ja matkailukeskus Carelicum on tuottanut multimedian Karjalan murteista. Multimedia esittelee 52 Suomen puolella ja luovutetussa Karjalassa olevan pitäjän murretta. Teoksen tekstit on koottu Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nauhoitearkistosta.

Carelicumissa yleisön käytettävissä oleva multimedia sisältää kahdesta viiteen minuutin pituisia haastatteluja, jotka on tehty 1960-luvulla.
- Niissä 1800-luvun lopulla syntyneet ihmiset kertovat nuoruudessaan jo ennen sotia sattuneista tapauksista, Pohjois-Karjalan museon johtaja Auli Patjas sanoi.

Murteellisten kertomusten lisäksi multimedia tarjoaa kahdesta kolmeen kuvaa kyseisen murrenäytteen pitäjästä.


Kisa ukon ja akan kutsuhuudoista

Suomen suven omaperäisiin kisoihin lukeutuu tänä kesänä myös mittelö, jossa kilpaillaan ukon ja akan kutsuhuudoissa. Huudot kajahtelevat Puolangan Askanmäessä juhannusaattona.

Valtakunnallisen kisan ideana on huutaa maitolaiturilla omaa tai lainattua ukkoa tai akkaa. Kutsuhuudon saa esittää joko maitotonkan päällä istuen tai seisten. Huuto saa kestää korkeintaan kaksi minuuttia, eikä siinä saa käyttää teknisiä apuvälineitä kuten megafonia.

Arvosteluperusteina ovat huudon sisältö ja sen esitystapa. Sopivasta asusta on luvassa lisäpisteitä.

Kisa on kaikille avoin, mutta osa huutajista kutsutaan kilpailuun julkisella kirjeellä. Ensimmäiset ukon ja akan kutsuhuutokisat järjestävät Askan Ahertajat ja Puolangan kulttuuritoimi.

Koonnut: IA
21.5.1999


AJASSA -SIVULLE