"Menossa post-jeltsiniläisen Venäjän vallanjako"
Venäjän skandaalisirkuksen pelätään vieroittavan äänestäjiä uurnilta
Venäjän vaalikampanjoiden tiimoilta maan viestimissä pyörivä skandaalisirkus
on herättänyt monet pohtimaan, kääntääkö yhä useampi venäläisäänestäjä selkänsä vaaliuurnille.
Tuoreen mielipidetutkimuksen perusteella syytä huoleen näyttäisi olevan:
Yhteiskunnallinen mielipide -säätiön selvityksen mukaan 90 prosenttia
venäläisistä ei luota presidenttiin, ja liki kaksi kolmesta ei luota
hallitukseen eikä
parlamenttiin.
Suurena syynä luottamuksen rapautumiseen on pidetty viestimissä riehuvaa
"panettelusotaa", jonka kohteena on poliittinen, taloudellinen ja
virkamieseliitti.
Pietarilaisen politiikantuntijan, dosentti Valeri Ostrovskin
mukaan kaikenlainen
likasankojournalismi on lisääntynyt tänä vuonna "vyörynomaisesti".
Venäläiset ovat saaneet märehtiä valtion pääsyyttäjän sänkyseikkailuja,
presidentti Boris Jeltsinin perheen epäilyttäviä raha-asioita ja
duuman vaalien
näkyvin ehdokkaisiin kohdistuneita väärinkäytössyytöksiä, joiden
todenperäisyydestä on vaikea saada selkoa.
- Kyse on ensinnäkin omaisuudenjakoon liittyvästä taistelusta, ja
toisekseen
vallanjaosta post-jeltsiniläisellä Venäjällä nyt, kun (Jeltsinin)
lähdöstä ei ole enää
epävarmuutta, Ostrovski arvioi viitaten ensi kesän presidentinvaaleihin.
Hänen mukaansa panettelu on tarpeellinen kampanja-ase poliittisten
ryhmien
käsissä, koska ne eivät muutoin kykene erottautumaan toisistaan.
- Meillä on 99 samanlaista vaaliohjelmaa. Kenelläkään ei ole todellista
poliittis-taloudellista ohjelmaa, vaan kaikki lupaavat auttaa köyhiä,
alentaa
veroja ja tukea teollisuutta, hän laukoi Pietarin television perjantaina
järjestämässä keskustelutilaisuudessa.
Sätkynukketoimittajat
Moni venäläisäänestäjä on ymmällään skandaaliväitteiden keskellä.
Käsitys siitä, että monen "paljastuksen" takana on maksettu
sätkynukketoimittaja, on yleinen.
Venäjän sisäministeriön tutkimuslaitoksen johtaja, miliisin
kenraali-majuri
Aleksandr Gurev varoitteli yleistyksistä.
- Moni toimittaja on tehnyt yhteiskunnan kannalta arvokkaita
paljastuksia, ja
kaikki eivät suinkaan ole maksettuja, itsekin duuman vaaleihin
osallistuva Gurev
muistutti.
Venäjän keskusvaalilautakunnassa on pohdittu mahdollisuutta puuttua
viestinten
karkeimpiin ylilyönteihin kovin ottein.
Uuden vaalilain perusteella keskusvaalilautakunta voi jopa sulkea
viestimen, joka
"yllyttää kansalaista äänestämään jonkin ehdokkaan puolesta tai tätä
vastaan".
- Toisaalta viestinten sulkeminen ei ole mikään keino. Perustuslaki takaa
sananvapauden, keskusvaalilautakunnan edustaja Dmitri Krasjanski
totesi.
Hän korosti myös, että viestimillä pitää olla oikeus julkaista ikäviä
tietoja, jos ne
ovat todenperäisiä.
Äänestäjä huolissaan muusta
Gurev arveli, että viime kädessä venäläisiä kiinnostavat aivan muut asiat
kuin
skandaalit: vaalitilaisuuksissa ihmiset ovat purkaneet huoltaan omasta
toimeentulostaan, maan ankeasta talousjamasta ja rikollisuuden kasvusta.
Järjestäytyneeseen rikollisuuteen perehtynyttä kenraali-majuria huoletti
skandaalijuttuja enemmän rikollispiirien pyrkimys tunkeutua maan
kansanedustuslaitokseen.
- Duuman vaaleissa tuskin kyetään 100-prosenttisesti estämään
rikollispiireihin
kytköksissä olevien ihmisten valtaanpääsy, hän varoitti.
Hänen mukaansa "rikollisten" edustajien osuus jäänee duumassa kuitenkin
pieneksi.
Uuden vaalilain turvin keskusvaalilautakunta sai oikeuden penkoa tarkasti
ehdokkaiden taustat, minkä takia moni vaaliliitto on joutunut siivoamaan
listoiltaan hämäräperäisiä ehdokaskandidaatteja.
- Hallitus ja viranomaiset ovat tehneet tässä suhteessa kolossaalisen
työn,
Gurev kiitteli.
STT-VT
19.11.1999
Ulkomaat -sivulle
|