Stalin aikoi vallata Suomen syksyllä 1940
"Luovutetun Karjalan asema huono kaikille osapuolille"
Tutkija Ilmari Susiluodon mielestä luovutetusta Karjalasta on nykyisessä
muodossaan muodostunut ongelma niin itselleen, Suomelle kuin Venäjällekin.
Pienessä Karjalakirjassaan Susiluoto selvittää alueen historiaa ja nykytilaa, joka mm. tilastotietojen valossa näyttää lohduttomalta. Samassa kirjassa hän myös kertoo Neuvostoliiton suunnitelmasta vallata Suomi vuonna 1940.
Susiluoto sanoi kirjansa julkistamistilaisuudessa, että teos on
tarkoitettu
perinteen välittämiseksi nuorille ja myös Karjalan venäläisille, jotka
eivät tunne
alueen historiaa. Kustannusosakeyhtiö Ajatuksen julkaisemalla kirjalla on
jo
venäläinen nimikin.
Susiluoto huomautti, että muualla Venäjällä on aloitettu nimien
muuttaminen
vanhaan muotoon neuvostokauden jälkeen, mutta Karjalassa näin ei ole
tapahtunut.
- Johannes on edelleen Sovetski, vaikka Neuvostoliitto on hävinnyt aikoja
sitten,
Susiluoto sanoi.
Kirjansa esipuheessa Susiluoto kysyy, kenelle luovutetusta Karjalasta on
hyötyä,
ja vastaa itse:
- Oikea vastaus on, että siitä on nykyisessä muodossaan muodostunut
ongelma
itselleen, mutta myös naapureilleen sekä lännessä että idässä.
Olemassaoleva
olotila on huono kaikille osapuolille, mutta silti asiaa ei ole
uskallettu sanoa ääneen,
Susiluoto kirjoittaa.
Palauttamisesta
kymmeniä malleja
Suomi luovutti jatkosodan jälkeen Neuvostoliitolle Karjalassa alueen,
joka oli noin
10 prosenttia maan pinta-alasta. Evakkoina alueelta muutti Suomeen 407
000
henkeä eli 11 prosenttia maan väestöstä.
Susiluoto toteaa kirjassaan, että vaikka suomalaisia on syytetty
mielikuvituksettomiksi ja pelokkaiksi Karjalan kysymystä käsiteltäessä,
historian
kuluessa on kehitetty kymmeniä malleja alueen saamiseksi takaisin.
Suomen valtiollinen johto piti aihetta esillä Neuvostoliiton kanssa 1950-
ja
1960-luvuilla, ja vielä 1972 presidentti Urho Kekkonen keskusteli
neuvostojohdon
kanssa Karjalan palauttamisesta.
Neuvostoliiton romahduttua asia on noussut uudelleen esille, ja aluetta
on mm.
tarjouduttu ostamaan.
Susiluoto lainaa valtioneuvos Johannes Virolaista, joka on
todennut, että
Kekkonen ja tämän edeltäjä J.K. Paasikivi pitivät asiaa esillä,
mutta presidentti
Mauno Koiviston aikana Karjalasta piti vaieta. Presidentti
Martti Ahtisaari on
taas Virolaisen mielestä aika rohkeasti irtaantunut Koiviston linjasta.
- Vaikka millimetriäkään Karjalan maata ei koskaan palautuisi Suomelle,
olisi
Karjalan heimoa ja tulevia suomalaisia sukupolvia ajatellen vääryys
vaieta meitä
kaikkia koskettelevasta asiasta, Susiluoto kirjoittaa.
Suomi piti vallata syksyllä 1940
Neuvostoliitto suunnitteli Suomen valtaamista pian talvisodan jälkeen
syksyllä
1940 entistä vahvemmin joukoin. Susiluoto kertoo
Pienessä Karjalakirjassaan syyskuulle 1940 päivätystä
suunnitelmasta, jolla oli tarkoituksena vallata Suomi kolmesta suunnasta
yhtä
aikaa tehdyllä hyökkäyksellä.
Susiluodon mukaan Josif Stalin teetti uuden hyökkäyssuunnitelman
pian
talvisodan jälkeen. Suomen rajalle oli tarkoitus keskittää kuusi
divisioonaa
enemmän joukkoja kuin talvisodassa.
Hyökkäyksessä yhden armeijaryhmän piti pihtiliikkeellä Savonlinnasta
Mikkeliin ja
Lappeenrannasta Heinolaan hyökätä Helsinkiin. Samaan aikaan Viipurista ja
Hangosta piti aloittaa punalaivaston tukema hyökkäys, ja pohjoisessa maa
piti
eristää Ruotsista ja Norjasta.
Saksan johtaja Adolf Hitler ei ollut innostunut suunnitelmasta, ja
Stalin kävi
varovaisemmaksi. Susiluoto arvioi, että talvella 1941 suunnitelmasta
ilmeisesti
luovuttiin, kun Saksan intressi pohjoiseen oli tullut ilmeiseksi.
Susiluoto katsoi kirjansa julkistamistilaisuudessa, että Suomessa ei ole
käsitetty,
kuinka veitsenterällä maan kohtalo oli vuosina 1940-41. Talvisota päättyi
keväällä 1940 ja jatkosota alkoi kesällä 1941.
Susiluoto on ulkoministeriön virkamies, mutta hän korostaa kirjassaan,
että siinä
esitetyt näkemykset ovat tekijän omia, eivätkä edusta ulkoministeriön
kantaa.
STT-VT
19.11.1999
Ajassa -sivulle
|