Yritysten suhdanneodotukset parantuneet selvästi
Yritysten suhdanneodotukset ovat vahvistuneet koko Euroopassa. Keskuskauppakamarin kyselyn mukaan kolmannes suomalaisyrityksistä odottaa ensi vuodelta tätä vuotta parempia näkymiä. Ainoastaan kuusi prosenttia arvioi suhdannenäkymiensä heikentyvän.Viime viikolla Teollisuuden ja työnantajain keskusliitto julkaisi oman barometrinsä. Siinä teollisuusyrityksistä 27 prosenttia ennakoi suhdanteidensa paranevan ja vain kahdeksan prosenttia arvioi niiden heikkenevän.
Keskuskauppakamarin selvityksen mukaan sekä teollisuus- että palvelualojen yrityksillä on mennyt tänä syksynä viimevuotista paremmin. Kotimarkkinat ovat kasvaneet odotetusti, mutta viennissä yritykset jäivät jonkin verran kasvuodotuksistaan.
Kasvuodotukset näkyvät myös työllisyydessä. Keskuskauppakamarin lokakuussa tehdyn kyselyn mukaan 40 prosenttia yrityksistä odottaa työvoimansa määrän kasvavan ensi vuonna.
Palvelualoilla miltei puolet vastaajista arvioi lisäävänsä työvoimaa. Kyselyn mukaan teollisuus investoi tänä vuonna ennustettua enemmän.
Teollisuuden investointeja kuvaava saldoluku on nyt korkeimmillaan sitten vuoden 1995. Saldoluku saadaan kun heikompaa kehitystä ennakoivien vastaajien osuus vähennetään paranevaa kehitystä ennakoivien osuudesta.
Tänä vuonna yleinen suhdannetilanne on ollut selvästi parhain Uudellamaalla ja heikoin Itä-Suomessa. Tosin myös itäsuomalaisilla menee viimevuotista paremmin.
KKK:n kysely on osa eurooppalaisen kauppakamarijärjestön kyselyä. Suomessa kyselyyn haastateltiin 384:ää yritystä, jotka työllistävät yli 120 000 ihmistä.
Jalas kyseenalaistaa veroalen kytkyn työmarkkinaratkaisuun
Hyvän talouskasvun myötä valtion verotulot kasvavat ja tulonsiirrot, esimerkiksi työttömyyskorvaukset, hieman laskevat.
Kun valtio lisäksi saa miljardikaupalla rahaa muun muassa Soneran yksityistämisestä, valtion tulisi Keskuskauppakamarin toimitusjohtajan Kari Jalaksen mukaan vähentää velkaa suunniteltua enemmän.
- Hallitusohjelman tavoite alentaa velka alle 50 prosenttiin ei enää ole riittävän haasteellinen, Jalas sanoi tiistaina.
Keskuskauppakamari tähdentää, ettei talouskasvun ja velanhoitomenojen supistumisen myötä syntyvää pelivaraa saa käyttää talousarvion muiden menojen kasvattamiseen. Tätä elinkeinoelämä aiemminkin on rummuttanut, mm. tutkimuslaitoksensa ETLA:n suulla.
Lisäksi Jalas vaatii hallitusohjelmaan kirjatun veronkevennyksen toteuttamista. Hän pitää kyseenalaisena veroratkaisun kytkemistä työmarkkinakuvioihin.
- Verotuksen tason tulisi määräytyä terveen valtiontalouden ja rakenteellisesti uudistetun julkisen sektorin pohjalta. Hallituksen tulisi selkeästi viitoittaa oma veropoliittinen linjansa, Jalas vaati.
STT-IA
19.11.1999
