Itsenäisyydestä äänestettiin kymmenen vuotta sitten
Menneisyys varjostaa Namibian nuorta demokratiaa
Tasan kymmenen vuotta sitten namibialaiset äänestivät maansa itsenäisyydestä vaaleissa, joissa äänioikeus oli ensimmäistä kertaa myös väestön mustalla enemmistöllä. Köyhä lounaisafrikkalainen maa joutuu vielä nykyäänkin selvittelemään välejään rotusortoajan raskaan perinnön kanssa.
Vaaleissa riemuitsevat namibialaiset nostivat vaalivoittoon Sam Nujoman
johtaman vapautusjärjestön Swapon. Keväällä 1990 maa lopulta itsenäistyi
Etelä-Afrikan alaisuudesta 23 vuoden taistelun jälkeen ja presidentiksi
tuli
Nujoma.
Nyt 70-vuotias Nujoma pyrkii kolmannelle virkakaudelle marraskuun lopulla
pidettävissä vaaleissa. Äänestäjien innostus on kuitenkin laantunut ja
heitä
huolettaa korkea työttömyys, kasvava rikollisuus, yhteiskunnallisen
sovinnon
viipyminen ja parin tuhannen namibialaissotilaan osallistuminen Kongon
sotaan.
- Muistan sanoneeni kymmenen vuotta sitten, että vapaustaistelu oli hyvin
vaikea, mutta että suurin haasteemme tulee kuitenkin olemaan se,
minkälaisen
vapauden me saamme, sanoi veteraanipoliitikko ja entinen
Saksan-lähettiläs
Nora Schimming-Chase muistellessaan maan itsenäistymistä.
- Alku meni hyvin, mutta ei ole helppoa muuttaa käden käänteessä
vapaustaistelijoiden joukkoa ministereiksi hallitukseen, arvioi Chase,
jonka
johtama puolue yrittää syrjäyttää Nujoman maan johdosta.
Namibian itsenäistyminen herätti suuria toiveita alueen kehittymisestä
mm.
Suomessa; olihan nykyinen presidentti Martti Ahtisaari näyttävästi
mukana
johtamassa maan itsenäistymistä.
Nujoma ja Swapo saivat kuitenkin
johtaakseen maan, jonka talous oli raunioina, köyhyys varsinkin
maaseudulla
ankara, työttömyys laajaa ja yhteiskuntarauha pirstaleina
rotusortohallinnon
jäljiltä.
Nujoma taas vaalikiertueella
Nujoma on vaalikampanjassaan painottanut hallituksensa saavutuksia
kuluneen
vuosikymmenen aikana. Hän on kuitenkin joutunut myöntämään, että
alkuperäiset lupaukset "rauhasta, edistyksestä ja vauraudesta" vaativat
toteutuakseen vielä paljon työtä.
- Olemme ylpeitä siitä, että työmme sovinnon eteen on tuottanut hyvää
tulosta
kuluneiden runsaan yhdeksän vuoden aikana, mutta vielä on paljon työtä
jäljellä,
presidentti sanoi vaalitilaisuudessa viime viikolla.
Namibialaisten asema on toki parantunut itsenäisyyden aikana. Yhä
useammat
ihmiset ovat päässeet perusterveydenhuollon ja koulutuksen piiriin, ja
myös
puhdasta vettä ja sähköä on yhä useamman saatavilla.
Keskimääräiset tulot ovat myös jossain määrin nousseet, mutta vieläkin
puolet
1,6-miljoonaisesta väestöstä elää kansainvälisten mittapuiden mukaan
köyhyydessä.
Namibian tasavalta lyhyesti:
- Presidentti: Sam Nujoma, vuodesta 1990
- Itsenäistyi: 21.3.1990 Etelä-Afrikan alaisuudesta. Sitä ennen alue tunnettiin Lounais-Afrikkana.
- Pinta-ala: 825 000 neliökilometriä eli noin kaksi kertaa Ranskan kokoinen alue.
- Väestö: 1,6 miljoonaa, joista 86 prosenttia mustia ja 7 prosenttia valkoisia.
- Kielet: afrikaans, saksa, englanti (virallinen kieli) ja useita alkuperäiskieliä.
- Pääkaupunki: Windhoek.
- Valuutta: Namibian dollari.
- Uskonto: Pääosin kristittyjä.
- Lukutaitoisia: 38 prosenttia väestöstä.
STT-VT
19.11.1999
Ulkomaat -sivulle
|