Venäjä ja Valko-Venäjä sopivat valtioliitosta
Venäjän ja Valko-Venäjän presidentit, Boris Jeltsin ja Aleksandr Lukashenko, allekirjoittivat keskiviikkona Moskovassa sopimuksen maiden välisestä valtioliitosta.
- Vuosisadoiksi eteenpäin, sanoi presidentti
Jeltsin tervehtiessään Lukashenkoa ennen Kremlin
juhlallisessa Pyhän Yrjön hallissa pidettyä
allekirjoitusseremoniaa.
- Tämä palvelee sekä
Venäjän että Valko-Venäjän kansallisia etuja, hän
lisäsi.
Presidentit allekirjoittivat myös yhteisen
toimintaohjelman sopimuksen toimeenpanosta.
Maat perustavat presidenteistä, pääministereistä
ja parlamenttien puhemiehistä koostuvan
neuvoston, jonka rooli ja valtuudet ovat vielä
epäselvät.
Sopimuksen mukaan molemmat valtiot säilyttävät
riippumattomuutensa. Kyse ei ole valtioiden
yhdistymisestä.
Alkujaan marraskuun lopuksi sovittua
allekirjoitusta jouduttiin lykkäämään presidentti
Jeltsinin äkillisen sairastumisen vuoksi.
Valko-Venäjä ja Venäjä sopivat ensi kerran
suvereenisten valtioiden yhteisöstään jo vuonna
1996, ja ensimmäinen varsinainen
valtioliittosopimus solmittiin vuonna 1997.
Sopimuksilla ei ole kuitenkaan ollut
allekirjoittajiensa toivomaa vaikutusta.
Nyt allekirjoitettu sopimus muistuttaa hyvin
paljon edeltäjiään.
Venäjällä sopimusta ovat pitäneet hyvänä ennen
muuta kansallismieliset piirit, kun sen sijaan
liberaalit ovat suhtautuneet siihen torjuvasti.
Myös Venäjän eri alueiden johtajat ovat
arvostelleet sopimusta.
Tatarstanin presidentti Mintimer Shaimijev sanoi,
että Venäjän ja Valko-Venäjän valtioliittosopimus
merkitsee muutoksia myös Venäjän perustuslakiin
sekä Venäjän osatasavaltojen aseman
uudelleenarviointia.
- Miksi tällainen sopimus allekirjoitetaan
kysymättä kansalaisten mielipidettä, Shaimijev
kyseli.
Kutshma tyrmäsi sopimuksen
Ukrainan presidentti Leonid Kutshma tuomitsi
jyrkin sanoi Venäjän ja Valko-Venäjän sopimuksen
keskiviikkona julkistetussa lehtihaastattelussa.
- Me emme aio pelata tällaista peliä, Kutshma
sanoi ranskalaisen Le Monde -lehden
haastattelussa.
- Uskon Venäjän kärsivän pahoja
menetyksiä tällaisen liiton vuoksi.
Ukraina aikoo omasta puolestaan rakentaa
"itsenäisen ja demokraattisen valtion".
- Tältä linjalta emme poikkea, Kutshma sanoi.
Venäjän ja Valko-Venäjän valtioliiton avainkohdat
- Kummatkin maat säilyttävät suvereniteettinsa ja kansallisen itsenäisyytensä. Ne muodostavat valtioliiton, jota johtaa presidenteistä, pääministereistä ja parlamenttien puhemiehistä koostuva neuvosto.
- Vuoteen 2005 mennessä maille perustetaan yhteinen valuutta ja kansalliset lainsäädännöt harmonisoidaan. Lisäksi vero-, tulli-, raja- ja
puolustuspolitiikka yhdenmukaistetaan.
- Neuvosto muodostaa valtioliitolle omat toimielimet ja hyväksyy liiton budjetin ja kaikki kansainväliset sopimukset. Sillä on myös
rajallinen valta antaa ohjeita, päätöslauselmia ja direktiivejä. Kumpikin maa johtaa neuvostoa vuorollaan ja kummallakin on veto-oikeus.
- Valtioliitolle perustetaan myös oma parlamentti. Venäjän ja Valko-Venäjän parlamenttien edustajat muodostavat liittokamarin ja edustajainhuone valitaan suoralla vaalilla.
- Valtioliitto saa myös oman ministerineuvoston, jonka rooli ja valtuudet ovat vielä epäselvät.
- Maat yhdistävät pankkijärjestelmänsä sekä säätävät yhteiset lait ulkomaisen ja kotimaisen velan hoidosta sekä ulkomaisten investointien
säätelystä.
- Maat pysyvät itsenäisinä valtioina YK:ssa ja muissa kansainvälisissä elimissä.
- Valtioliittosopimuksessa sovitaan myös yhteisten markkinoiden, yhteisen liikennejärjestelmän sekä energia- ja tietoliikennejärjestelmän
muodostamisesta.
STT-IA
10.12.1999
Ulkomaat -sivulle
|