Budjetti paisui lähes 700 miljoonalla markalla
Valtion ensi vuoden talousarvioesityksen menojen loppusumma kasvoi valtiovarainvaliokunnan käsittelyssä runsaat 678 miljoonaa markkaa. Valiokunta sai budjettimietintönsä valmiiksi perjantaina.
Tiistaina täysistuntokäsittelyyn tulevan
talousarvioesityksen loppusumma on nyt 199 575
337 000 markkaa.
Budjettiin kirjattiin hallituspuolueiden ryhmien
neuvottelemat menonlisäykset, joiden
yhteissumma oli 368 miljoonaa.
Runsaan 300
miljoonan markan kasvun aiheutti lisäksi
eläketuloa saavien ylimääräisen
sairausvakuutusmaksun alentaminen 2,4 pennistä
1,7 penniin äyriltä jo ensi vuonna.
Myös opiskelijoiden asumislisää koskevaa
hallituksen esitystä korjattiin. Opintotuen
asumislisän tukiprosentti nostettiin 80 prosenttiin
vuokrasta. Puolison tulot otetaan huomioon
asumislisää myönnettäessä.
Suurimmat tarkistukset ylöspäin tehtiin lasten ja
nuorten psykiatriseen hoitoon ja tienpidon
määrärahoihin. Kumpaankin tuli lisää rahaa 70
miljoonan markan verran.
Viimevuotiseen tapaan valiokunta torjui
hallituksen esittämän leikkauksen
erikoissairaanhoidon tutkimustoimintaan.
Momentille lisättiin nyt 60 miljoonaa. Viime
syksynä vastaava korjaus oli 110 miljoonaa
markkaa.
Myös homekoulujen kunnostamiseen, kotimaisiin
puolustusvälinehankintoihin, meriväylätöihin ja
yksityisteiden avustuksiin tarkoitetut määrärahat
kasvoivat.
Osa lisäyksistä katettiin pienentämällä kuntien ja
seurakuntien osuutta yhteisöveron tuotosta
valtion hyväksi. Eduskunta korottaa sätkätupakan
veroa 24 miljoonaa markkaa ja hyväksyy useita
pieniä säästöjä eri pääluokkiin.
Kaikkiin lisäyksiin ei hallitusryhmien välisissä
neuvotteluissa kuitenkaan osoitettu vastaavia
säästöjä tai lisätuloja.
Valtiovarainvaliokunta joutui sen vuoksi hakemaan
tasapainon pienentämällä valtionvelan maksuun
käytettävää summaa 65 miljoonalla markalla.
Nettokuoletuksiin osoitetaan ensi vuonna runsaat
5,9 miljardia markkaa.
Verotuloarviot
syyniin keväällä
Valtiovarainvaliokunnan hallitusryhmien vetäjät
olivat lopputulokseen kohtuullisen tyytyväisiä,
vaikka muutokset edellyttivät tiukkoja
neuvotteluja hallituksen kanssa.
Valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.) vastusti
tiukasti menojen paisuttamista ilman vastaavia
säästöjä.
Helpoin tapa kattaa uudet menot olisi ollut nostaa
esimerkiksi tuloveroarviota.
Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä
huomautetaan, että yhden prosenttiyksikön
ennustevirhe merkitsee rahassa 500-600
miljoonaa markkaa. Myös arvonlisäveron ja
polttoaineveron tuottoennusteet voivat muuttua.
Hallituksella tulisi valiokunnan mielestä olla
valmius harkita tilannetta uudelleen ensi keväänä.
Asia tulisi tuoda esimerkiksi uusien verolakien
muodossa eduskuntakäsittelyyn. Verotuksen tason
määrittely odottaa liittokohtaisten
tuloneuvottelujen päättymistä.
Talousarvioesityksessä ei myöskään ole
varauduttu valtion omien palkkamenojen kasvuun.
Valiokunta pitää tärkeänä, että lisää palkkarahaa
myönnetään lisäbudjetissa heti kun palkkatason
nousun suuruus on tiedossa. Muussa tapauksessa
virastot joutuvat säästämään ja supistamaan
toimintojaan.
STT-IA
10.12.1999
Politiikka -sivulle
|