Talouden uhkatekijät piilevät kotimaassa
SP:n arvio: Suomen talous kasvaa euroaluetta nopeammin
Suomen taloudella ei Suomen Pankin mukaan ole hätää. Kotimaan kokonaistuotanto kasvaa tämän ja kahden lähivuoden aikana noin neljän prosentin vuosivauhtia, valtion velkaantuminen vähenee, vienti ja tuonti vetävät, kansalaisilla riittää työtä eivätkä he pelkää velanottoa.
Euroalueella Suomi päihittää kasvuluvuillaan muut
maat.
Keskuspankki varoittelee kuitenkin, että juuri
kotimaiset tekijät varjostavat muutoin valoisia
näkymiä.
Uhkakuvia ovat Suomen Pankin uusimman Euro &
talous -katsauksen mukaan työ-, asunto- ja
luottomarkkinat sekä julkinen talous.
Lisää hämmennystä yleiseen talouskehitykseen
saattaa olla luvassa myös rahaliiton suunnalta,
jonka ensimmäinen vuosi on juuri päättymässä.
Suomen Pankki on pitkin vuotta kuuluttanut
tavallisilta palkansaajilta malttia tulevissa
TUPO-neuvotteluissa. Samaa toisti pankin
pääjohtaja Matti Vanhala torstaina.
Vahva talouskasvu ja sen riskitekijät ovat
näkyvissä jo nyt. Riskit voivat kuitenkin kehittyä
vakavammiksi, ja yksi edessä olevista talouden
uhkatekijöistä on TUPO-tilanne, Vanhala linjasi.
Hänen mukaansa keskuspankin ei ole soveliasta
tuoda neuvottelupöytään suositusnumeroita
TUPO-ratkaisun suuruudesta eikä myöskään esittää
sopimusmallia.
Vanhala kuitenkin kaipaili neuvotteluihin
transparenssia eli avoimuutta, jota varsinkin
liittotason neuvotteluista ei juuri saa.
Lisäksi omat ongelmansa neuvotteluihin tuo
nykyinen rahaliitto.
Vanhala korosti, ettei valuuttaunionissa
yksittäinen maa voi omalla rahapolitiikallaan
korjata työmarkkinaratkaisusta syntyviä menoeriä.
- Rahaliiton oloissa myös työmarkkinaratkaisujen
kokonaistaloudelliset vaikutukset on otettava
huomioon. Työllisyystilanteen parantuessa on
huolehdittava, että maan kilpailukyky säilyy,
Vanhala sanoi.
Hän huomautti myös, ettei tulosopua pidä ostaa
veronkevennyksillä.
- Rahaliitossa veroratkaisun kytkemisellä
tuloratkaisuun liittyy suuria vaaroja. Se on kuin
ampuisi itseään jalkaan, Vanhala kuvaili.
Julkinen talous ei ole kestävällä pohjalla
Suomen julkinen talous kehittyy keskuspankin
arvion mukaan lähivuosina hyvin, sillä esimerkiksi
valtion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen
supistuu vuoden 2001 loppuun mennessä 40
prosenttiin.
EMU-alueeseen liittymisen ehtona oli, että velka
saatiin painettua 60 prosentin tietämille, kun taas
vuonna 1990 velan osuus oli vain kymmenen
prosenttia bruttokansantuotteesta.
Inflaatiovauhti eli kuluttajahintojen kallistuminen
pysyy lähivuosina maltillisena. Tosin parin vuoden
päästä on odotettavissa reilun parin prosentin
näkymiä tuontihintojen kohoamisen ja
työkustannusten kallistumisen takia.
Pankin mukaan julkisen talouden tasapaino
perustuu kuitenkin erittäin kireään verotukseen.
Esimerkiksi paljon puhuttu verokiila estää mm.
uusien työpaikkojen syntymistä.
Vanhalan mukaan olisikin syytä nostaa nykyisin 70
prosentin paikkeilla pyörivä työllisyysaste lähelle
80:aa, jotta verotulojen kasvulla voitaisiin kattaa
lähitulevaisuudessa maksettaviksi lankeavat
suurten ikäluokkien eläke-, sairaus- ja muut
menot.
Keskuspankki perää myös menojen supistamista,
jotta talouden ylikuumentumisen riskiä voidaan
välttää.
Neljän prosentin vuotuinen kasvuodotus saattaa
kuitenkin kääntyä Suomea vastaan, sillä mm.
työkustannusten nousu heikentää kilpailukykyä
muihin EMU-maihin verrattuna.
Työttömyysaste alenee parin vuoden päästä 8,4
prosenttiin, SP arvioi. Keskuspankki ei lähde
arvioimaan rakenteellisen työttömyyden osuutta.
Viitteitä rakenteellisen työttömyyden
olemassaolosta on kuitenkin näkyvissä, sillä
Suomen työkustannukset nousevat kilpailijamaita
nopeammin.
Yksityisten ihmisten velkaantuminen huolestuttaa
Kotimaisten yritysten velkaantuminen ei Suomen
Pankin mielestä ole huolestuttavaa, sen sijaan
keskuspankissa ei hyvällä katsota yksityisten
ihmisten velkaantumista.
- Pankkien ja niiden asiakkaiden on kiinnitettävä
huomiota riskienhallintaan ja velkaantumiseen,
totesi SP:ssa rahoitusmarkkinoista vastaava
johtokunnan jäsen Matti Louekoski.
Vielä toistaiseksi esimerkiksi asuntomarkkinoilla
hintojen nousua ei ole ollut näkyvissä. Esimerkiksi
Louekoski ottaa Helsingin keskustasta vanhat
kerrostalokaksiot, joiden hinnat ovat kohonneet
lähelle 80-lopun huipputasoja.
- Eräiden arvioiden mukaan kyse saattaa olla
pysyvästä hintatason muutoksesta, koska
talouden rakenteet ovat nyt erilaiset kuin
kymmenen vuotta sitten, Louekoski huomautti.
STT-MH
10.12.1999
Talous -sivulle
|