Suurlähettiläs Marjatta Rasi:
EU:n uutta ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa tuodaan voimakkaasti esille YK:ssa
Euroopan unioni näkyy nyt Yhdistyneissä Kansakunnissa hyvin voimakkaasti, sanoo EU:n puheenjohtajamaan Suomen YK-suurlähettiläs Marjatta Rasi.
- Yritämme nyt täysin palkein tuoda esille EU:n
uutta uljasta ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, hän
toteaa.
EU puhuu tällä haavaa YK:ssa yhdellä suulla eli
Suomen johdolla. Syksy on ollut hyvin
työntäyteinen. Puheita on pidetty todella
runsaasti ja lisänä ovat olleet mm.
äänestysselitykset. Toisena ulottuvuutena on
neuvottelu teksteistä eri kumppaneiden kanssa.
Suurlähettiläs Rasi sanoo, että kosolti työtä on
tehty myös EU:n yhteisen kannan myymisessä ja
markkinoinnissa muille. Asiakokonaisuudesta on
riippunut, onko vastapuolena ollut esimerkiksi
sitoutumattomien maiden ryhmä, G7, arabiryhmä
vai Afrikan ryhmä.
Kehitysrahoitus on suurlähettiläs Rasin mukaan
ollut yksi merkittävä asiakokonaisuus tämän
yleiskokouksen aikana; se on myös Suomelle
tärkeä asia.
On pohdittu, millä tavoin saataisiin
Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto
IMF tiiviisti mukaan valmistelemaan kokousta tai
konferenssia, joka on tarkoitus pitää asiasta
vuonna 2001.
Tämä ei suurlähettiläs Rasin mielestä ole
itsestään selvä asia. YK:ssa halutaan hyvin usein
toimia niin kuin on tehty aina aiemmin. Eli YK:n
kokoukset ja konferenssit valmistellaan
maailmanjärjestön omassa piirissä.
- Tähän halutaan nyt saada mukaan uusia
näkökohtia, toteaa suurlähettiläs Rasi.
YK:ssa on käsitelty myös paljon Lähi-itään
liittyviä päätöksiä.
- Olemme pikkuisen pettyneitä, sanoo
suurlähettiläs Rasi. Hänen mukaansa ilmapiiri
maailmanjärjestössä on rauhanneuvotteluihin
nähden ollut aika skeptinen.
EU normaaliksi
osaksi elämäämme
Suurlähettiläs Rasi on Suomen
puheenjohtajuuskauden aikana emännöinyt
lukuisia kokouksia ja lounaita.
Lounaalla ovat
olleet mm. YK:n pääsihteeri Kofi Annan, EU:n
päälliköt sekä Yhdysvaltojen, Kiinan, Japanin,
Venäjän ja sitoutumattomien maiden edustajat.
Suomesta ovat New Yorkissa vierailleet tänä
syksynä mm. eduskunnan ulkoasiainvaliokunta ja
perustuslakivaliokunta. Erityisen iloinen
suurlähettiläs sanoo olevansa
ulkoasianvaliokunnan vierailusta.
Marjatta Rasin mielestä maailmamme on
tavallaan käpertynyt vain osaksi Eurooppaa.
- EU:hun meno oli vaativa neuvotteluprosessi. Kun
itse seurasin sitä aikoinaan Intiasta, ajattelin,
että maailmaa on toki aika paljon myös Euroopan
ulkopuolella. Myös se maailma on meille tärkeä,
hän sanoo.
Suurlähettiläs Rasi arvioi, että
puheenjohtajuuskauden jälkeen olo EU:ssa tulee
normaaliksi osaksi Suomen elämää.
YK:ssa on 8 naista
suurlähettiläänä
YK:ssa on 188 jäsenvaltiota, mutta naisia on
suurlähettiläinä vain kahdeksan.
- Sekin on miesten mielestä kauhean iso määrä.
He kyllä jaksavat siunailla ja päivitellä sitä,
naurahtaa suurlähettiläs Rasi.
Hän itse on nyt ollut puolitoista vuotta
YK-edustustomme päällikkönä. Aiemmin hän on
mm. toiminut suurlähettiläänä Intiassa.
Suomen lisäksi ovat naisen lähettäneet
suurlähettilääkseen Lichtenstein, Australia,
Liberia, Guinea, Dominikaaninen tasavalta,
Turkmenistan ja Jamaika. Lähiaikoina saattaa
tulla kaksi lisää.
Naissuurlähettiläät ovat muodostaneet oman
verkostonsa ja syövät usein lounaan yhdessä.
-
Kyseessä ei ole juorukerho, vaan mietimme, miten
asioita voisi edistää, painottaa Marjatta Rasi.
Äskettäin ohjelmassa oli tapaaminen pääsihteeri
Annanin kanssa. Suurlähettiläät kiinnittivät
pääsihteerin huomiota siihen, että naisiakin tulisi
ajatella, kun hän nimittää erityisedustajia
tiettyihin kansainvälisiin konflikteihin.
Kun
esimerkiksi Elisabeth Rehn jätti erityisedustajan
tehtävät Bosniassa, hänen tilalleen nimitettiin
mies. Näin kävi myös Kyproksessa.
Pääsihteeri Annan oli samaa mieltä. Hän totesi
kuitenkin, että hallitukset yleensä antavat
ehdokkaiksi miehiä.
STT-IA
10.12.1999
Politiikka -sivulle
|