Puolueiden annettava vaikuttamisen mahdollisuus
Puolueiden tulisi arvioida tarkoituksensa uudelleen. Yhtä suurta asiaa varten perustetut joukkopuolueet ovat toteuttaneet tehtävänsä. Nyt niiden on etsittävä uutta oikeutusta tarjoamalla kansalaisille vaikuttamisen mahdollisuus.
Valtiotieteen maisteri Rauli Mickelsson on tutkinut
väitöskirjatyössään kokoomuksen ja SDP:n
puoluekäsitysten muutoksia.
Tutkimus osoittaa,
että puoluekäsityksen muuttuminen on tapahtunut
kokoomuksessa ja sosialidemokraateissa
samansuuntaisesti ja lähes samanaikaisesti.
Kärjistäen väittelijä toteaa eri puolueiden
muistuttavan samana ajankohtana toisiaan
enemmän kuin sama puolue eri ajankohtina
itseään. Aluksi puolueet olivat
tulevaisuuspuolueita ja myöhemmin
ohjelmapuolueita.
Vuosina 1979-1988 puolueen ei enää koettu
olevan politiikan toimija, vaan politiikan teon
paikka, joka oli varustautunut tietyillä
ominaisuuksilla, erityisesti arvoilla. Vuodesta
1979 lähtien alkoi puhe politiikan ja
puoluetoiminnan kriisistä, median vallasta ja
infokratiasta.
Ekokatastrofi muuttui
markkinakertomukseksi
Media- ja markkinapuolueiden kaudella 1989-1995
puolueiden riippuvuus tiedotusvälineistä kasvoi
entisestään. Samalla keskeinen puolueita
oikeuttanut kertomus vaihtui.
Vähän aiemmin yksi keskeisimmistä aiheista oli
ekokatastrofi. Media- ja markkinapuolueiden
kaudella se vaihtui uusliberalistisia vaikutteita
saaneeksi markkinakertomukseksi.
Väittelijä päättelee, että ainoat suuret
kertomukset tarkastelujakson lopulla ovat
ekokatastrofi ja markkinakertomus. Samaan
aikaan puolueiden johtohenkilöistä on tullut
entistä tärkeämpiä puolueiden symboleja.
Mickelssonin väitöskirja Samanlaiset ja erilaiset
puolueet. Retoriikka ja diskurssianalyyttinen
tutkimus kokoomuslaisten ja
sosiaalidemokraattien jäsenlehdissä ilmaisemista
käsityksistä omista puolueistaan vuosina
1965-1995 tarkastettiin perjantaina Turun
yliopistossa.
STT-IA
10.12.1999
Politiikka -sivulle
|