EU-maat haluavat päätöksenteon nopeasti uusiksi
Ensi vuoden aikana EU:n pitäisi saada sovituksi miten päätöksentekoa uudistetaan unionin itälaajentumisen edellä. Helsingin huippukokous keskustelee valmisteluista perjantaina - yksimielisyys vallitsee ainakin siitä, että muutokset pitää sopia vuoden sisällä.
Hallitusten välinen konferenssi on EU:lle
raskassoutuinen neuvotteluhanke, jonka tulokset
on hyväksyttävä jokaisen jäsenmaan
parlamentissa erikseen.
Voimaantulo kestää
tämän johdosta kauan, joten uudistukset tulevat
voimaan todennäköisesti vasta pari-kolme vuotta
sopimuksen jälkeen.
Siitäkin EU-maat ovat jo yhtä mieltä, että EU ei
voi toimia entisillä säännöillä kun jäseniä ensi
vuosina tulee reipas kymmenkunta lisää. Viime
kierroksella, Amsterdamin sopimusta
viimeisteltäessä jäi EU-johtajilta ratkaisematta
kolme päätöksentekoon liittyvää kysymystä, jotka
on nyt pantava järjestykseen.
Puheenjohtajamaa Suomi on selvittänyt jäsenten
kantoja uudistuksista. Komission kokoonpanosta
on kahdenlaista linjaa - enemmistö jäsenistä
katsoo, että jokaisen jäsenmaan on saatava
nimittää oma komissaari.
Suomi on ollut tällä
linjalla, kun taas Ranska on toisinaan ehdotellut,
että komissaarinpaikat voisivat kiertää
jäsenmaiden kesken.
Puheenjohtaja Romano Prodin komission jäsenet
ovat herrasmiessopimuksella sitoutuneet
eroamaan, jos Prodi sitä heiltä vaatii. Suomi
ehdottaa raportissaan harkittavaksi, pitäisikö
eroamisvelvoite kirjata sopimukseen.
Näin
vältettäisiin ehkä entisen tiedekomissaari Edith
Cressonin ympärillä syntynen sirkuksen kaltaiset
tapaukset. Cresson ei suostunut eroamaan, vaikka
hänen katsottiin syyllistyneen vakaviin
väärinkäytöksiin.
Suurille lisää ääntä
Toinen aihe on äänten painotus
ministerineuvostossa, jossa EU:n jäsenmaat
tekevät päätöksiä.
Jäsenmailla on kokoon
perustuva lukumäärä ääniä, Suomella kolme,
suurilla mailla kuten Saksalla, Ranskalla,
Britannialla ja Italialla kymmenen. Ääniä on
yhteensä 87.
Kun päätöksiä tehdään
määräenemmistöllä, vaaditaan vähintään 62
ääntä päätöksen tekemiseen. Suuret maat
katsovat, että niiden suhteellinen vaikutusvalta
on heikentynyt liikaa. Liian pientä väkimäärää
edustavat jäsenmaat voivat äänestää liian suuria
kansakuntia kumoon, suuret katsovat.
Esillä on kaksi ratkaisua: äänimäärien jakaminen
toisin, tai kaksinkertainen enemmistö.
Jälkimmäinen merkitsisi, että äänten lisäksi
lasketaan kansalaisia, ja päätökseen vaadittaisiin
tietty vähimmäisosuus unionin asukkaista.
Suomi
ja muut pienet maat ovat vieroksuneet
jälkimmäistä mallia, mutta ovat olleet valmiita
lisäämään suurten äänimääriä. Suomen laatiman
raportin mukaan enemmistö maista on samalla
linjalla ja haluaa jakaa ääniä uudelleen.
Veto-oikeus rajataan
Kolmas Amsterdamissa auki jäänyt aihe on
määräenemmistöpäätösten lisääminen. Vielä ei
ole rajattu missä asioissa
yksimielisyysvaatimuksesta voisi luopua. Suomen
raportin mukaan jäsenmaat ovat valmiita tähän
EU:n laajentuessa.
Laajentumisen yhteydessä tulee katto vastaan
EU-parlamentissa. Jo aiemmin on sovittu, että
parlamentti ei kasva yli 700 jäsenen - nyt
parlamentaarikkoja on 626. Uudelleenjaosta
maiden kesken pitää vielä sopia.
Laajentuminen lisää paineita myös EY:n
tuomioistuimessa, jotta se toimisi nopeammin ja
tehokkaammin.
Puolustus ja perusoikeudet
Helsingin kokous panee alulle myös EU:n
kriisinhallintakyvyn kehittämisen. Uudet tehtävät
voivat vaatia uudistuksia myös peruskirjaan,
mutta asia selviää vasta ensi vuoden aikana.
Toinen rinnakkaisaihe on EU:n kansalaisten
perusoikeuksia koskeva julistus. Valmistelut on
aloitettu ja valmista on tarkoitus tulla ensi
vuoden aikana.
Siinä vaiheessa tulee
harkittavaksi, pitäisikö peruskirja ottaa EU:n
perussopimuksen osaksi.
STT-IA
10.12.1999
Politiikka -sivulle
|