Ulkopoliittisen instituutin johtaja Tuomas Forsberg hyväksyy puheet "menestyksestä"
"Helsinki jää historiaan laajentumisen kokouksena"
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Tuomas Forsberg uskoo, että Helsingin huippukokous tullaan muistamaan ennen muuta laajentumista koskevasta ratkaisusta.
Helsingissä EU päätti aloittaa neuvottelut kuuden uuden
hakijamaan kanssa ja hyväksyä Turkin jäsenehdokkaaksi.
Helsingissä linjattiin myös unionin yhteisiä toimia
kriisinhallinnassa, mutta siinä tämä kokous jää Forsbergin
mielestä vain välietapiksi.
- Merkkipaalu oli enemmänkin edellinen, Kölnin huippukokous,
jossa tehtyä avausta nyt vain jatkettiin. Seuraavaksi
päätöksiä tullaan tekemään Portugalin ja Ranskan
puheenjohtajakaudella.
Lopulta vasta tuleva aika näyttää eri päätösten merkityksen,
Forsberg muistuttaa.
- Pitää myös muistaa, että näiden kahden suuremman asian
varjoon saattaa jäädä jotakin kauaskantoisempaa, esimerkiksi
neuvoston uudistaminen.
- Se voi osoittautua hyvinkin vielä tärkeäksi, vaikka ei
herätäkään samanlaisia otsikoita kuin laajentuminen tai
kriisinhallinta.
Huippukokousta hehkutettiin jälleen kerran valtionpäämiesten
päätöspuheissa "menestykseksi". Forsbergin mielestä Helsingin
tapauksessa niin voi perustellusti sanoa.
- Verokiistaa lukuun ottamatta voi kai sanoa, että kokous meni
aika lailla toiveiden mukaan. Kyllä kokous on menestys silloin,
kun ei tule haaksirikkoa ja asioista päästään sopuun.
EU-maat kykenivät sopimaan yhteisen kriisinhallinnan
kehittämisestä, mutta eivät verotuksen yhteisistä linjoista.
Forsbergin mielestä tästä ei voi vielä vetää johtopäätöksiä
siitä, millä alueilla yhteisten linjanvetojen tekeminen jatkossa
parhaiten edistyy.
- Nyt nähtiin jälleen, että päätöksiä kyetään tekemään, kun
kolme suurta - Saksa, Ranska ja Britannia - ovat jostakin
asiasta jotain mieltä. Ja jos joku niistä on vastaan, päätöksiä
on vaikea saada aikaan.
- Puolustuksen kehittämisestä on suhteellisen hyvä
yksimielisyys varsinkin isojen maiden kesken, mutta pitää
muistaa, että siinä ollaan vielä alkuvaiheessa ja vaikeita
ratkaisuja voi olla edessä. Se on kuitenkin sitä herkintä
aluetta.
- Toisaalta kun kysymys on rahasta, erimielisyydet ovat
helposti pinnalla. Siellä on helpompi nähdä, kenen pussista
otetaan.
Meneekö viesti perille Venäjällä?
EU-maat ottivat Helsingissä silmiinpistävän jyrkästi kantaa
Venäjän toimiin Tshetsheniassa. Forsberg pitää menettelyä
ymmärrettävänä, mutta epäilee, meneekö viesti perille.
- Voi jopa olla kaikkein epätodennäköisintä, että viesti
vaikuttaisi juuri sillä tavalla, kuin sen halutaan vaikuttavan.
Näinkin pessimisti voi tässä asiassa olla.
Forsberg muistuttaa, miten Venäjällä uutisoitiin, kun maan
pääministeri Vladimir Putin kuunteli EU-johtajien kritiikkiä
lokakuussa Helsingissä. Viesti oli pikemminkin, että EU tukee
Venäjän taistelua terrorismia vastaan.
- Seurauksena voi myös olla, että kuva EU:sta muuttuu, se
koetaan määräileväksi ja Venäjän sisäisiin asioihin puuttuvaksi.
Forsberg arvioi, että jyrkkäsanainen kannanotto saattoi olla
tärkeää EU-maiden oman yleisen mielipiteen vuoksi. Oli pakko
yrittää saada jotakin tehdyksi.
Myöskään EU:n päätös siirtää teknisen avun rahoja
humanitaariseen apuun ei Forsbergin arvion mukaan
välttämättä hetkauta paljon mielipidettä Venäjällä.
- Venäjällä yleinen näkemys on, että EU:n antama apu on
yleensäkin merkityksetöntä ja että unioni antaa sitä
hyödyttääkseen itseään.
Forsberg huomauttaa myös, että avun painottamisesta
demokratian ja oikeusvaltion edistämiseen teknisen ja
talousavun sijasta on puhuttu aiemminkin ja muutosten
tekeminen olisi ehkä tullut esille ilman Tshetsheniaakin.
STT-IA
11.12.1999
Politiikka -sivulle
|