Tuore tutkimus:
Neuvostoliitto lopetti Karjala-keskustelun lakkauttamalla Karjalais-suomalaisen neuvostotasavallan
Karjalais-suomalaisen neuvostotasavallan lakkauttaminen vuonna 1956 ei ollut suinkaan mikään suopea ele Suomea kohtaan. Tarkoituksena oli yksinkertaisesti lopettaa Suomessa alkanut Karjalan palauttamiskeskustelu.
Tähän tulokseen
päätyy tutkija Osmo Hyytiä tuoreessa teoksessaan
"Karjalais-suomalainen
neuvostotasavalta 1940-1956. Kansallinen tasavalta?".
Sotien jälkeen Suomessa lisääntyivät esitykset Karjalan tai
ainakin sen osan
palauttamisesta. Tätä esitti mm. Urho Kekkonen
pääministerinä. Asialla olivat
myös monet muut.
Hyytiän mukaan keskustelu koettiin Neuvostoliitossa
kiusalliseksi. Kun
vaatimukset eivät loppuneet, päätettiin neuvostotasavallan
lakkauttamisesta.
Tarkoituksena oli selkeästi ilmoittaa, että raja on lopullinen.
Ulkomailla Neuvostoliiton päätös tulkittiin kuitenkin jollain
lailla suopeaksi eleeksi
Suomelle. Tämä käsitys tuli yleiseksi myös Suomessa, koska se
sopi ajan
henkeen.
Arkistolähteet kuitenkin osoittavat tulkinnan vääräksi. Hyytiän
mukaan
Neuvostoliitto halusi lopettaa keskustelun Karjalan
palauttamisesta, ja se myös
loppui.
Mielenkiintoinen lisä nykyiseen keskusteluun
Teos antaa siten mielenkiintoisen lisän nykyiseenkin
Karjala-keskusteluun. Hyytiä
ei kuitenkaan halua millään lailla yhdistää tutkimustaan
nykykeskusteluun; hänen
tutkimusajankohtansa päättyi vuonna 1956.
Hyytiän tutkimus on perustutkimus karjalais-suomalaisesta
neuvostotasavallasta. Tähän mennessä tästä neuvostotasavallasta
on tiedetty
Suomessa hyvin vähän.
Neuvostotasavalta perustettiin heti talvisodan päätyttyä
keväällä 1940. Siihen
liitettiin lähes kokonaan rauhanteossa Suomen luovuttamat
alueet. Sen johtoon
tuli Terijoen hallituksen jäseniä. Neuvostotasavallan
perustamisen yhteydessä
suomen kielestä tuli toinen virallinen kieli venäjän rinnalle.
Neuvostotasavalta lakkautettiin pian Porkkalan palautuksen
jälkeen heinäkuussa
1956. Samalla se liitettiin Venäjän federatiiviseen
neuvostotasavaltaan.
Hyytiän tutkimus perustuu Petroskoin ja Moskovan arkistojen
materiaaleihin.
Nämä aiemmin salassa pidettyjen arkistojen asiakirjat antavat
yllättäviä
vastauksia ja uutta näkökulmaa moniin auki oleviin kysymyksiin.
Teoksen on julkaissut Suomen historiallinen seura.
STT-VT
10.12.1999
Ajassa -sivulle
|