Geenihoidolla voidaan alentaa kolesterolia
Maksaan kohdistuvalla geenihoidolla voidaan puuttua perinnöllisiin rasva-aineenvaihdunnan häiriöihin ja estää valtimonkovettumataudin kehittymistä.
Kuopion yliopistossa tehty koe-eläintutkimus osoittaa, että geenihoidolla on
mahdollista alentaa kolesterolia pitkäaikaisesti ja ilman
merkittäviä
sivuvaikutuksia.
- Tuloksia voidaan hyödyntää paitsi perinnöllisesti korkean
kolesterolin hoidossa
myös muiden vaikeiden maksasairauksien terapiassa, arvioi
aiheesta väitellyt
lääketieteen lisensiaatti Timo Pakkanen.
Tuloksia voidaan soveltaa myös kliiniseen käyttöön erilaisten
kirurgisten
toimenpiteiden, esimerkiksi ohitusleikkausten, yhteydessä.
Valtimonkovettumatauti eli ateroskleroosi on yleisin kuolinsyy
länsimaissa.
Sepelvaltimon ja alaraajojen valtimoiden ahtaumia hoidetaan
nykyisin
ohitusleikkauksilla ja pallolaajennuksilla.
Seurauksena on kuitenkin usein verisuonen
uudelleenahtautuminen. Geenihoidossa ahtauman kehittyminen
pyritään
estämään valtimon seinämään paikallisesti kohdistuvalla
hoidolla.
Kolesteroli putosi jopa 40 prosenttia
Pakkanen tutki geenisiirron turvallisuutta ja tehokkuutta
pienellä ja suurella
koe-eläimellä. Ihmisen korkeaa perinnöllistä kolesterolitautia
vastaavassa
kanimallissa geeninsiirto pudotti enimmillään
kokonaiskolesterolitasoa noin 40
prosenttia vertailuryhmään verrattuna. Hoitovaikutus kesti yli
kolme vuotta.
Verisuoneen tehtävän geeninsiirron toimivuus varmennettiin myös isossa,
ihmistä
vastaavassa eläinmallissa eli sialla.
Kuopiossa on annettu geenihoitoa vuodesta 1995 lähtien noin 120
ihmiselle, mm.
aivokasvainpotilaille.
Pari vuotta sitten amerikkalaiset tutkijat kertoivat, että
geeniterapiaa oli
käytetty onnistuneesti myös ihmisen valtimosairauksien
hoidossa.
Pakkasen väitös tarkastettiin viime lauantaina Kuopion yliopistossa.
Vastaväittäjänä
toimi professori Ulrike Beisiegel Hampurin yliopistosta
Saksasta.
STT-VT
10.12.1999
Ajassa -sivulle
|