EU päätti kriisinhallinnasta ja sääntöuudistusten aloittamisesta
EU-maiden johtajat vahvistivat perjantaina suunnitelmansa ryhtyä kehittämään EU:n itsenäistä kriisinhallintakykyä. Helsingin huippukokous hyväksyi Suomen johdolla valmistellun raportin EU:n puolustusulottuvuudesta.
Päätös merkitsee, että EU asettaa tavoitteeksi saada kokoon
noin 50 000-60 000 sotilaan valmiusjoukon, jotka pystyvät
hoitamaan kriisinhallinta-, rauhanturva- ja pelastustehtäviä.
Joukkojen pitäisi olla toimintakykyisiä vuonna 2003, ja niiden
tulisi voida toimia vuoden ajan.
- Päätösten toteuttaminen vaatii vielä paljon työtä. Käytännön
toimenpanoa hoitaa EU:n ulkopoliittinen edustaja Javier Solana,
sanoi pääministeri Paavo Lipponen.
Lipponen totesi, että monessa EU-maassa joudutaan tekemään
kansallisia päätöksiä puolustusvoimien kehittämisestä.
- Suomea
tämä ei koske, koska joukkojen koulutusta kriisinhallintaan on
kehitetty, Lipponen mainitsi.
Huippukokouksessa esitettiin lisättäväksi maininta siitä, että
kyse ei olisi euroarmeijan luomisesta. Tekstiin toivottiin myös
mainintaa sotilaallisen ja siviilipuolen tasapainosta.
Puheenjohtajamaa Suomi ei aio tehdä raporttiin mitään uusia
muutoksia, vaan se säilyy samassa muodossa jossa se
hyväksyttiin maanantaina. Moneen kertaan hiottu teksti
urakoitiin valmiiksi poliittisen komitean kokouksessa, joka kesti
sunnuntai-illasta maanantai-aamuun.
EU:n kriisinhallintatoimintaa johtamaan luodaan ensi vaiheessa
tilapäinen poliittinen turvallisuuskomitea ja sotilasedustajista
koostuva elin neuvonantajaksi.
Seuraava puheenjohtajamaa
Portugali selvittää, pitääkö kriisinhallinnan tueksi uudistaa EU:n
perussopimusta. Portugali jatkaa myös työtä EU:n ja NATO:n
suhteen selvittämisessä.
Sääntöremontin
asialista kapeana
EU-johtajat siunasivat myös Suomen laatiman ehdotuksen
tulevan hallitustenvälisen konferenssin asialistasta. Suomi
esittää, että ensi kädessä keskitytään kolmeen aiheeseen,
jotka jäivät ratkaisematta viime uudistuskierroksella
kesäkuussa 1997, kun hyväksyttiin Amsterdamin sopimus.
Kyseessä ovat komission kokoonpano, äänten painotus
ministerineuvostossa sekä määräenemmistöpäätösten
lisääminen. Muutamat maat halusivat EU:lle suurempaa
remonttia, mutta tästä ei löytynyt yksimielisyyttä.
Rinnan varsinaisen konferenssin kanssa käydään keskusteluja
puolustusulottuvuudesta ja EU-kansalaisten perusoikeuksista.
Nämä asiat saatetaan loppuvaiheessa ottaa mukaan
keskusteluihin, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi.
Italia kuuluu Benelux-maiden tavoin suuren remontin
kannattajiin. Ulkoministeri Lamberto Dini sanoi perjantai-iltana,
että EU:n on pidettävä konferenssin asialista avoimena, jotta
siihen voidaan lisätä uusia kysymyksiä.
STT-IA
11.12.1999
Politiikka -sivulle
|