Viikon varrelta - politiikkaa lyhyestiMönkäre puolusti asumisoikeusasuntotuotantoaAsuntoasioista vastaava sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre (SDP) pitää asumisoikeusasuntoja hyvänä keinona vähentää ylivelkaantuneisuuden riskejä. Mönkäre lukee asumisoikeusasuntotuotannon etuihin myös sen, että se ehkäisee liian yksipuolisten, vuokra-asuntotuotantoon perustuvien asuntoalueiden syntymistä.- Mielestäni on olemassa pikemminkin vankkoja perusteita asumisoikeusasuntotuotannon lisäämiselle kuin sen lyhytnäköiselle rajoittamiselle, ministeri arvioi keskiviikkona Helsingissä asumista ja ylivelkaantuneisuutta käsittelevässä seminaarissa. Seminaarissa arvioitiin myös mm. asuntorahoituksen tulevaisuuden riskejä. Yksi merkittävimmistä on asuntolainojen vaihtuvakorkoisuus, sanoi erikoistutkija Katri Kosonen ympäristöministeriöstä. Myös epävakaat työsuhteet ja voimakas muuttoliike kuuluvat tulevaisuuden asuntorahoituksen riskeihin. Viime vuoden lopulla lähes kaikki uusista asuntolainoista oli vaihtuvakorkoisia eli sellaisia lainoja, joiden korkoa tarkistetaan vuoden välein tai sitä useammin. Runsaat 60 prosenttia koko asuntolainakannasta oli viime vuoden lopulla vaihtuvakorkoisia. Kososen vastaavia lukuja ei löydy muista EU-maista.
Kokoomuksen maatalousväki kummeksuu keskustan välikysymystäKokoomuksen maa- ja metsätalousvaltuuskunta kummeksuu keskustan viime viikolla hallitukselle tekemää välikysymystä. Valtuuskunnan mukaan politisoimalla viljelijöiden huolet tehdään karhunpalvelus koko kotimaiselle maataloudelle.
Kokoomusvaltuuskunnan mukaan pohjoisen ulottuvuuden ajaminen EU:ssa vaatii laajan kansallisen yksimielisyyden lisäksi kovaa poliittista tahtoa.
Tavoitteeseen päästään valtuuskunnan mielestä sellaisella neuvottelutuloksella, joka turvaa täysimääräiset kompensaatiot suomalaiselle tuottajalle. Keskustan välikysymyksessä hallitukselta vaaditaan toimia viljelijäväestöä uhkaavan katastrofin estämiseksi ja kotimaisen elintarviketuotannon turvaamiseksi.
Keskuskauppakamari vaatii budjettiin 20 miljardin säästöjäKeskuskauppakamarin mielestä valtion menoihin tulisi tehdä 20 miljardin markan lisäsäästöt, jotta sieltä kyettäisiin poistamaan piilevä rakenteellinen ylijäämä ja kattamaan verotulojen supistukset. Lisäsäästöjen tarve nousee keskuskauppakamarin mukaan jopa 30 miljardiin markkaa, mikäli ansiotuloverotuksen kevennys otetaan huomioon.
Elinkeinoelämä pitää keskuskauppakamarin mukaan pettymyksenä sitä, että nyt hyväksyttyjen menokehysten mukaisena valtion menot kasvaisivat jälleen ensi vuonna. Tiedotteessa muistutetaan, että tähän mennessä menoja on jo karsittu noin 50 miljardin markan verran, ja menojen supistaminen vaatii edelleen kovaa kättä erityisesti näin neljien vaalien alla. - Valtiontalouden tervehdyttämisessä ei kuitenkaan voida välivuosia pitää, ja hyvän kasvun vuosi 1999 olisi käytettävä mahdollisimman tarkoin hyväksi. Jos ratkaisuja siirretään vaalien jälkeiseen aikaan, ne saatetaan joutua toteuttamaan laskusuhdanteen aikana, mikä tekee leikkauksista entistä kipeämmät, keskuskauppakamari varoittelee.
Rauramo sitoisi kopteriostot euroonKansanedustaja Anssi Rauramo (kok) esittää, että puolustusvoimille kaavailtujen helikoptereiden ostohinta sidottaisiin tulevaan yhteisvaluuttaan euroon. Rauramo sanoi tiistaina Helsingissä, että tällä tavalla voitaisiin ehkäistä ennalta valuuttakurssivaihteluista seuraava hinnanmuutos.- Mikäli harkinnan jälkeen päädyttäisiin ostamaan eurooppalaisia helikoptereita, olisi euron käyttö jopa luonnollista, Rauramo sanoi. Samalla Rauramo puolusti myönteisen päätöksen tekemistä koptereiden hankkimisesta. Rauramon mielestä kysymys on poliittisesta valinnasta pitää yllä itsenäistä ja uskottavaa puolustusta. Rauramo on eduskunnan tulevan helikopteripäätöksen kannalta keskeisen valtiovarainvaliokunnan turvallisuus- ja puolustusjaoston puheenjohtaja.
Hägglund: Helikopterit korvaamassa panssarivaunut?Puolustusvoimain komentaja, kenraali Gustav Hägglund arvioi, että helikopterit yleistyvät lähivuosikymmeniä samaan tapaan kuin panssarivaunut ja ilmavoimat aikoinaan ensimmäisen maailmansodan jälkeen.- Joudutaan pohtimaan mm. helikopterin ja panssarivaunun suhdetta. Käytetäänkö tulevaisuudessa henkilöstön siirtoihin panssaroitua taisteluajoneuvoa vai helikopteria? Vai molempia, Hägglund kysyi maanantaina Helsingissä maanpuolustuskurssin avajaisissa. Hägglund sanoi, että Suomen puolustusvoimien omaksumista uhkamalleista poliittinen painostus voimankäytön uhkineen sekä strateginen isku vaativat valmiutta panna joukot nopeasti toimintaan. Ilmakuljetuskelpoisuus on perustettavien valmiusyhtymien käyttöperiaatteiden erottamaton osa tulevaisuudessa. - Valmiusprikaatin kokoonpanossa voi olla neljä pataljoonaa, joista yksi on ilmakuljetteinen. Ilmakuljetteinen pataljoona voidaan nopeasti siirtää helikoptereilla yksi komppania kerrallaan. Tilanteen mukaan voidaan pataljoonan taisteluosat siirtää yhdellä heitolla, jos kaikki helikopterit keskitetään tilapäisesti yhdelle prikaatille, Hägglund sanoi.
Koonnut: IA |
POLITIIKKA -SIVULLE