Tuomioistuimet 2000-luvulle:Alioikeuksille paremmat toimintaedellytykset
Oikeusministeriön kehitysyksikössä on valmistunut virkamiesselvitys tuomioistuimista 2000-luvulla.Perusselvityksen nimi Ajatuksia ja ideoita kehittämisvaihtoehdoista kuvaa hyvin selvityksen luonnetta. Perusideana selvityksessä on, että tulevalla vuosituhannella ensimmäisellä oikeusasteella olisi huomattavasti enemmän päätösvaltaa kuin nyt. Tavoitteena on, että nykyistä raskasta ja kallista valitusmenettelyä korkeimpiin tuomioasteisiin pyrittäisiin rajoittamaan selkeästi. - Tätä selvitystä voisi kuvailla aikansa lapseksi. Ehdotukset ovat pikemmin realistisia kuin utopistisia. Uudistusehdotuksen pääpaino on siinä, että ensimmäinen oikeusaste olisi jo täydellinen. Toisessa asteessa korjattaisiin vain virheitä ja kolmannella asteella olisi vain ohjaava luonne ja tietysti ennakkotapauksista päättäminen. Näin luonnehti oikeusministeriön kehitysjohtaja Erkki Hämäläinen erityisasiantuntija Heikki Liljeroosin kanssa tekemäänsä visiotaan oikeuslaitoksesta 2000-luvulla. Työhön on osallistunut myös työryhmän perustamisen alussa valtakunnansyyttäjä Matti Kuusimäki, joka kiinnitti huomiota paitsi muutoksenhaun korostuneeseen asemaan nimenomaan Suomen oikeuskäytännössä, niin myös tuomarikoulutukseen. Nykyistä vastavalmistuneiden oikeustieteellisen tutkinnon suorittaneiden henkilöiden auskultointia käräjäoikeuksissa Kuusimäki piti tulevaisuutta ajatellen riittämättömänä. - Esimerkiksi Itävallassa tuomarikoulutus kestää oikeustieteellisen tutkinnon jälkeen vielä neljä vuotta. Meillä auskultointijärjestelmä tuottaa oikeuksien palvelukseen "lapsituomareita", kärjisti Kuusimäki. Tärkeimpänä seikkana 2000-tuomioistuinvisiossa myös Kuusimäki piti muutoksenhakuoikeuden rajoittamista. - Nykyisen mallin mukainen muutoksenhaku olisi kiellettävä, jos mitään uutta näyttöä ei ole tuotavissa toiseen asteeseen. Missään muussa Euroopan maassa ei ole vastaavaa yhtä raskasta muutoksenhakumenetelmää kuin Suomessa, Kuusimäki totesi. Huomattavia säästöjä2000-luvun Suomessa ei selvityksen mukaan enää tunneta jakoa yleisiin tuomioistuimiin ja hallintotuomioistuimiin, vaan riita-, hallintoriita- ja rikosasiat käsitellään ensimmäisessä tuomioistuimessa. Erilaisten asiaryhmien vaatima erityisasiantuntemus turvataan sillä, että asiat käsitellään tuomioistuimissa eri jaostoilla.Samoilla paikkakunnilla toimivat käräjäoikeudet ja lääninoikeudet voisivat jo nyt tehdä enemmän yhteistyötä käytännön asioissa kuten käyttää yhteisiä istuntosaleja, kirjastoja ja kirjaamoja. Selvitys lähtee siitä, että 2000-luvulla käräjäoikeuden tuomiopiirissä on 50 000-100 000 asukasta ja tuomioistuimissa viidestä kymmeneen tuomaria. Nykyisin 30:ssa maan 68 käräjäoikeudesta on vain kaksi tai kolme tuomaria. Selvityksen mukaan 2000-luvulla hovioikeuksien tuomiopiirit olisivat laajempia ja kyseeseen voisi tulla jopa yhden tai kahden hovioikeuden lakkauttaminen. Lautamiesten asema muuttuuSuomalainen perinne ja eurooppalainen käytäntö jatkuvat niin, että myös 2000-luvun käräjäoikeuksissa on maallikkojäseniä eli lautamiehiä rikosjuttujen käsittelyssä. Selvityksen mukaan lautamiehet ratkovat tulevaisuudessa kuitenkin vain vakavia rikosjuttuja.Tavalliset määräaikaiseen vankeusrangaistukseen johtavat rikosjutut (esim. varkaudet ja rattijuopumukset) ratkaisee vakinainen tuomari yksin paitsi silloin kun jutun ratkaiseminen riippuu oikeudessa esitetyn näytön arvioinnista. Tulevaisuuden käräjäoikeudessa on palattu vanhan kihlakunnanoikeuden lautakunnan suuntaan siinä mielessä, että lautamiehiä on nykyistä enemmän ja he voivat voittaa tuomarin kannan joko yksimielisinä tai enemmistöpäätöksellä. Lautamiehillä ei olisi myöskään valtaa yksinään antaa langettavaa tuomiota, jos lakimiestuomari on valmis hylkäämään syytteen. Selvitys lähtee siitä, että 2000-luvulla poliittisin perustein valittu kunnanvaltuusto ei enää valitse lautamiehiä. Erityistuomioistuimia olisi 2000-luvun Suomessa huomattavasti nykyistä vähemmän. Mm. maaoikeudet liitettäisiin käräjäoikeuksiin ja asunto-oikeudet lakkautetaan. Vesioikeuksien lakkauttaminen ja niiden käsittelemien asioiden siirtäminen lupalautakunnille on jo vireillä. Työasiariidat, jotka koskevat yksityisiä asianosaisia, käsiteltäisiin tulevaisuudessa käräjäoikeuksissa ja työtuomioistuin keskittyisi jatkossa vain työ- ja virkaehtosopimusten tulkintaan. Samoin sotilasrikosasiat siirrettäisiin käräjäoikeuden normaaliin käsittelyyn. Vain virkamiestyöOikeusministeriöstä korostetaan, että kysymyksessä on virkamiestyö. Selvityksen sisällöstä vastaavat vain sen tekijät. Se ei ole siis ministeriön virallinen kanta tuomioistuinlaitoksen kehittämiseksi.Tuomioistuimet 2000 -luvulle -perusselvitys lähtee jatkossa laajalle lausuntokierrokselle ja mahdollista on, että lähitulevaisuudessa asetetaan laajapohjainen komitea valmistelemaan tuomioistuinlaitoksen uudistamista 2000-luvulle. Selvityksen tekijöitä ei voi syyttää ainakaan arkuudesta omaa hallinnonalaansa kohtaan, sillä joitain perusselvityksen uudistusehdotuksia voi luonnehtia jopa radikaaleiksi ja raflaaviksi. Arvostelulta eivät säästy edes tuomarit, joiden selvityksen toisen tekijän, kehitysjohtaja Erkki Hämäläisen mielestä kannattaisi useammin "katsoa peliin".
STT-IA |
POLITIIKKA -SIVULLE