Lähialuehankkeet valmisteltava paremmin


Suomen lähialuehankkeet vaativat aiempaa huolellisempaa valmistelua ja seurantaa, Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Ole Norrback arvioi. Hänen mukaansa heikko valmistelu on johtanut epäonnistumisiin joissakin hankkeissa.

- Esimerkkejä löytyy kaikilta aloilta. Maataloudesta on puhuttu paljon, mutta myös ympäristöhankkeissa on tapahtunut epäonnistumisia, ministeri mainitsi.

Suomi on pannut 90-luvulla puoli miljardia markkaa lahjarahana, lainoina ja takuina Venäjällä ja Baltian maissa työhön, jonka toivotaan edistävän alueiden vakautta, demokratiakehitystä ja siirtymistä markkinatalouteen.

Noin puolet avusta on kanavoitu kansainvälisten rahoituslaitosten kautta. Lahjarahan osuus on pari miljardia. Venäjällä yhteistyötä mutkistavat venäläisosapuolen päätöksenteon hitaus, ja tullimaksut, joista ei lukuisista yrityksistä huolimatta ole saatu vapautusta.

Painopiste Pietariin

- Painopiste on siirtynyt viime aikoina Baltiasta tänne Pietariin ja Leningradin alueelle, Norrback mainitsi. Pietarin on tällä haavaa kohdealueista suurin.

Suomi on sitoutunut mm. rahoittamaan 30 miljoonalla markalla kaupungin vesihuoltoa ja jätevesien puhdistusta. Maailmanpankin koordinoimaan Pietarin keskustasuunnitteluhankkeeseen on satsattu 14 miljoonaa markkaa.

Leningradin alueella tärkein kohde on ollut Sosnovyi Borin ydinvoimala, jonka turvallisuutta on kohennettu 20 miljoonalla markalla.

Liki kymmenen miljoonaa markkaa on käytetty tulliyhteistyöhön, jonka toivotaan parantavan tavarakuljetusten sujuvuutta.

Norrbackin mukaan Suomen ja Venäjän tullisopimukset antavat riittävät eväät tulliin liittyvien ongelmien ratkaisuun.
- Paljon on kiinni viranomaisten ripeydestä, ja siinä on parantamisen varaa.

"Pehmeät kohteet"

Lähialueyhteistyön toimintastrategiaa on tarkoitus rukata tänä vuonna. Vireillä on myös laaja selvitys tähänastisten hankkeiden onnistumisesta.

Norrback arvioi, että jatkossa rahaa liikenee enemmän "pehmeisiin" kohteisiin kuten koulutukseen, sosiaalityöhön ja oikeusturvakysymyksiin.
- Suuria muutoksia tärkeysjärjestykseen ei tule, hän ennusti.

Pietarilaiskouluun maanantaina tutustunut ministeri mainitsi tulevaisuuden yhteistyökohteena Suomen ja lähialueiden korkeakoulujen opiskelijavaihdon.
- Tällä hetkellä kiinalaiset ovat suurin (ulkomainen) opiskelijaryhmä Suomen yliopistoissa, Norrback huomautti ja toivoi, että venäläiset kuroisivat kaulan umpeen.

Myös ympäristönsuojelu säilyy tärkeänä yhteistyökohteena. Hän muistutti, että ympäristöhankkeilla on merkitystä myös Suomelle.
- Tavoitteena on, että meidän lapsemmekin voivat uida Suomenlahdessa, hän selvitti.

STT-IA
6.3.1998

POLITIIKKA -SIVULLE