Huumelain soveltaminen suurin ongelma

Kahta vai yhtä mieltä kannabiksesta


Huumausainelainsäädännön liian jyrkkä soveltaminen on suurempi ongelma kuin kädenvääntö siitä, pitäisikö kannabis laillistaa vai ei.

Suomen kannabisyhdistyksen puheenjohtaja Timo Larmela ja A-klinikkasäätiön tiedotuspäällikkö Teuvo Peltoniemi virittävät kannabiskeskustelua vuoropuhelukirjallaan Kahta mieltä kannabiksesta sekä kirjan julkistamisen yhteydessä järjestetyllä paneelikeskustelulla.

Larmelan mukaan ihmisten perusoikeuksia loukataan, kun muutaman hamppukasvin kasvatus johtaa pidätyksiin, sakkoihin ja jopa työpaikan menetykseen. Tällaisia tapauksia tulee ilmi jopa viikottain.

Vaikka huumerikoslain mukaan kannabiksen käytöstä tai kasvattamisesta omaan käyttöön ei pääsääntöisesti pitäisi syyttää tai rangaista, syyttämättä jätetään Larmelan tietojen mukaan vain 10-20 prosenttia tapauksista. Huumejutuissa riittävät hänen mukaansa yleensä pelkät kuulopuheet, eikä muuta näyttöä juuri tarvita.

Sananvapaus uhattuna

Peltoniemen mielestä Suomi ei ole kypsä kannabiksen vapauttamiselle, mutta myös hän kantaa huolta siitä, että huumausainelainsäädäntöä sovelletaan eri tavalla kuin muita lakeja. Lain liian tiukalla soveltamisella tallataan samalla myös sananvapautta ja muitakin kansalaisoikeuksia.

Monissa muissa maissa kannabiksen käyttö tai pienten määrien hallussapito eivät johda rikosoikeudellisiin seurauksiin. Peltoniemi ehdottaakin, että voimavaroja suunnattaisiin isompiin asioihin kuin käytön kontrollointiin sinänsä.

Vaikka lainsäädännön soveltamisessa onkin tarkistamisen aihetta, kannabiksen laillistaminen aiheuttaisi yhteiskunnassa enemmän haittoja kuin hyötyä, katsoo Peltoniemi.

Tiukkaa kontrollia ja hyvää hoitoa

Entisen kaupunginviskaalin, varatuomari Ritva Santavuoren mielestä väitteet lain liian tiukasta tulkinnasta ovat asiantuntemattomia.

Huumejutuista vajaa 20 prosenttia koskee pelkkää käyttöä, ja näistä melkein kaikissa tapauksissa syyte jätetään nostamatta, katsoo Santavuori, joka oli keskustelussa ainoa "kontrollipolitiikan" edustaja. Nykyisin hän on Irti Huumeista yhdistyksen hallituksen jäsen.

Santavuori näkee hyvänä Ruotsin mallin, jossa tiukan kontrollin vastapainona on hoitoa joka lähtöön. Meillä hoitotarpeilta on silmät suljettu, eikä monissa kaupungeissa ole edes määrärahoja huumeongelmaisten hoitoon, sanoo Santavuori.

STT-IA
6.3.1998

AJASSA -SIVULLE