Globalisaatio vaara suurelle enemmistölle:

Viidennes ihmisistä riittää pyörittämään maailmantaloutta



Poliittisesti yhtenäinen Eurooppa on kenties viimeinen toivo saada vapautettu maailmantalous hallintaan. Pahimmassa tapauksessa kiihtyvä talouden globalisaatio johtaa vakaviin yhteiskunnallisiin ristiriitoihin ja kärjistyvään epätasa-arvoon.


Näin toteavat saksalaisen Der Spiegelin toimittajat Hans-Peter Martin ja Harald Schumann laajaa huomiota saaneessa teoksessaan Globalisaatioloukku, joka julkaistaan nyt myös suomen kielellä.

Kirjoittajat ovat erityisen huolissaan siitä, että globaalin talouden pyörittämiseen tarvitaan vain viidennes maailman väestöstä. Loput 80 prosenttia syrjäytyy työelämästä turruttavan massaviihteen suurkuluttajiksi tai populististen ääriliikkeiden perässäkulkijoiksi.

Talous alistaa politiikan

Martin ja Schuman pelkäävät, että poliittisesta valvonnasta irronnut pääomien internationaali suistaa raiteiltaan kokonaiset valtiot ja niiden yhteiskuntajärjestykset. Näin yksi 1900-luvun suurimmista saavutuksista, tasa-arvoiset mahdollisuudet ja perusturvallisuuden taannut hyvinvointivaltio tulisi tiensä päähän.

Kehityksen pyörä on kirjoittajien mielestä kääntymässä taaksepäin. Kun aikanaan kapitalismi kesytettiin demokratialla, niin jatkossa demokratia väistyy kapitalismin raaimpien muotojen tieltä.

Poliittinen valta alistuu maailmanlaajuisesti toimivien suuryhtiöiden edessä.
- "Turbokapitalismi" näyttää valloittavan maailman vääjäämättä. Samanaikaisesti se kuitenkin tuhoaa oman olemassaolonsa perusteita: toimintakykyistä valtiota ja demokraattista vakautta, Martin ja Schumann tähdentävät.

Sokea usko markkinoihin

Talouden globalisaatio esitetään julkisuudessa usein prosessina, jolle ei ole olemassa vaihtoehtoja.

Poliittiset johtajat ja talouden vaikuttajat vakuuttavat yksissä tuumin, että vapaa kansainvälinen kilpailu on kasvun ja kehityksen edellytys. Hyvinvointivaltio nähdään kilpailukyvyn rasitteena.

Martin ja Schumann valittelevat vallanpitäjien sokeaa uskoa uusliberalistisen taloustieteen opinkappaleisiin. Uusliberalistien mukaan vapaat markkinat järjestävät tehokkaimmin kaiken mahdollisen lasten päivähoidosta huipputeknologiayritysten maantieteelliseen sijoittumiseen.

Globalisaatioloukun tekijät eivät kuitenkaan usko markkinoiden täydelliseen mahtiin. Esimerkiksi oikeudenmukaisuus on markkinoille täysin tuntematon käsite. Niinpä väitteet, joiden mukaan globalisaatio hyödyttää kaikkia maailman asukkaita saavat heiltä tuomion.

- Voittajat kuuluvat vähemmistöön ja häviäjät enemmistöön. Useille sadoille miljoonille ihmisille maailmanlaajuinen edistys ei merkitsekään edistystä, kirjassa todetaan.

EU voisi torjua uhkat

Martin ja Schumann korostavat, että uhkien valtavuudesta huolimatta maailmanlopun tunnelmien maalailu olisi virhe. Globalisaatio ei toteudu itsestään, vaan inhimillisten päätösten tuloksena.

Näin globalisaation kielteisiin seurauksiin ei pidä alistua, vaan määrätietoisin toimenpitein ne voidaan torjua. Edellytyksenä on, että talous alistetaan jälleen poliittiseen valvontaan.

Kirjoittajat näkevät Euroopan unionin parhaana mahdollisuutena purkaa globalisaatioloukku.

Rajattomilla markkinoilla eurooppalaiset valtiot eivät pysty toimimaan omin voimin, vaan uskottavan vaihtoehdon luominen amerikkalaistyyliselle kapitalismille edellyttää demokraattisen unionin luomista.

- Joko Euroopan unionia kehitetään niin, että se onnistuu palauttamaan markkinoiden ja valtion välisen tasapainon, tai se hajoaa ennen pitkää. Valinta näiden vaihtoehtojen välillä on tehtävä pian, Martin ja Schumann toteavat.

STT-IA
6.3.1998


TALOUS -SIVULLE