Viikon EMU-uutiset

Tutkimus: Eurooppalaiset jakautuneet EMU:n suhteen

Eurooppalaiset ovat yhä enemmän jakautuneet suhtautumisessaan talous- ja rahaliittoon paljasti tuore mielipidemittaus tiistaina. EMU:a vastustavat kiivaasti mm. saksalaiset, kun taas EU:n eteläiset jäsenmaat kannattavat sitä voimakkaasti.

Italiassa kaikkiaan 72 prosenttia haastatelluista kannatti EMU:a, prosenttiyksikön nousu edellisestä tutkimuksesta joulukuussa, Espanjassa kannatus oli 58 prosenttia, lisäystä edelliseen neljä prosenttiyksikköä ja Ranskassa 56 prosenttia kysellyistä tuki EMU:a, kasvua on kaksi prosenttiyksikköä.

Saksalaiset sen sijaan suhtautuivat yhä kielteisemmin rahaliittoon. Yhteensä 34 prosenttia kannatti yhteistä valuuttaa, viiden prosenttiyksikön lasku edelliseen mittaukseen ja 58 prosenttia vastusti sitä, nousua edellisestä kuusi prosenttiyksikköä.

Britit ovat yhä päättämättömiä johtuen siitä, että hallitus on päättänyt pitää Britannian yhteisen valuutan ensi vaiheista ulkona. Vastustajia Britanniassa oli 47 prosenttia ja kannattajia 44 prosenttia.

Tutkimus tehtiin helmikuussa Saksassa, Espanjassa, Ranskassa, Italiassa ja Britanniassa. Suomessa tuoreen mielipidemittauksen mukaan Emun kannattajat ja vastustajat ovat tasoissa. EMUa kannattaa 40 prosenttia ja saman verran vastustaa sitä.

Tutkijat vetosivat uudelleen EMU-kansanäänestyksen puolesta

Joukko tunnettuja tutkijoita on toistanut vetoomuksensa neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen liittymisestä talous- ja rahaliittoon. Tutkijoiden mielestä kansanäänestys olisi mahdollista järjestää myös sen jälkeen, kun EU-maat ovat sopineet EMU:n ensimmäisen aallon jäsenistä, eli esimerkiksi syyskuussa.

- Tuskin voidaan olettaa, että muut EU-maat haluaisivat tai voisivat kieltää Suomelta oikeuden alistaa kysymyksen Emu-jäsenyydestä kansanäänestykseen, vetoomuksessa sanotaan.

Eduskuntaryhmille tiistaina luovutetussa vetoomuksessa kommentoidaan tutkijoiden edellisestä, joulukuussa annetusta vetoomuksesta syntynyttä keskustelua. Tutkijoiden on mm. sanottu olevan myöhässä vaatimuksensa kanssa, sillä päätös EMU:n kolmannen vaiheen maista tehdään vapun tienoilla. Ehdotus hitaamman aikataulun kansanäänestyksestä on tutkijoiden vastaus tähän.

Tutkijat eivät myöskään hyväksy mm. eräiden juristien käsitystä, että sopimus Suomen liittymisestä EU:hun velvoittaisi Suomen liittymään EMU:un Maastrichtin sopimuksen perusteella.
- Poliittisesti tämä tulkinta on Ruotsin ratkaisun jälkeen vanhentunut, tutkijat vastaavat.

Tutkijoiden mielestä suomalaisen demokratian ja EMU-ratkaisun legitimiteetin kannalta on tärkeää, ettei EMU:sta päätetä ilman kansanäänestystä.

Tutkijoiden joulukuisen vetoomuksen oli allekirjoittanut 46 henkilöä, mm. professorit Jan-Magnus Jansson, Elina Haavio-Mannila, Risto Alapuro, Anto Leikola, Pertti Hemanus ja Juha Siltala. Allekirjoittajien listan kerrottiin pidentyneen kymmenellä tämän vuoden aikana, joskaan nimiä ei ole enää varsinaisesti kerätty.

Pekkarinen ihmettelee EMU-kansanäänestysintoa

Palkansaajien Tutkimuslaitoksen johtaja Jukka Pekkarinen pitää outona ajatusta, että Suomen liittymisestä EMU:n kolmanteen vaiheeseen olisi järjestettävä kansanäänestys. Pekkarisen mielestä uusi kansanäänestys koskisi viime kädessä sitä, onko runsaat kaksi vuotta sitten pidetyn EU-kansanäänestyksen tulos yhä voimassa.

- Miksi halutaan näin outoa menettelyä, Pekkarinen kysyi maanantain Hämeen Sanomissa julkaistussa artikkelissaan. Hän on toiminut mm. hallituksen nimittämän EMU-asiantuntijaryhmän puheenjohtajana.
-Liittyessään EU:hun Suomi sitoutui juridisesti Maastrichtin sopimukseen ja tämän myötä myös siihen sisältyvään rahaliittoon, Pekkarinen kirjoittaa.

- EU-jäsenyydestä järjestettiin kansanäänestys, jota ennen tehtiin tiettäväksi, että yhteiseen rahaan siirtymisestä tehdään aikanaan erillinen poliittinen päätös ja eduskunta päättää siitä hallituksen esityksen perusteella. Näin nyt menetelläänkin, Pekkarinen muistuttaa.

EMU:un liittymisestä kansanäänestystä vaativa liike on kerännyt hankkeensa tueksi lähes 40 000 nimeä. Nimilistat luovutettiin viime viikolla eduskuntaryhmille.

Koonnut: IA
5.3.1998

POLITIIKKA -SIVULLE