Lipponen uskoo alijäämän pienenevän vieläkin

Valtiolle uutta velkaa alle 10 miljardia


Valtio aikoo ottaa ensi vuonna uutta velkaa alle 10 miljardia markkaa. Pääministeri Paavo Lipponen uskoo budjettialijäämän jäävän lopulta sitäkin pienemmäksi.

Hallitus sopi tiistaina vuosien 1999-2002 menokehyksistä. Vaalivuoden 1999 menot puristettiin 190 598 miljoonaan markkaan. Valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok) esittelikin tyytyväisenä, jonka mukaan useiden edellisten vaalivuosien budjeteissa menot ovat nousseet edellisvuodesta, mutta nyt käy toisin.

Tämänhetkisten arvioiden mukaan budjettialijäämä vuonna 1999 olisi noin 1,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. EMU-kriteereillä laskettuna julkisen talouden ylijäämä olisi ensi vuonna noin prosentti.

- Alijäämä on joka vuosi ollut ennakoitua pienempi. Uskon, että näin tulee olemaan näidenkin ennusteiden jälkeen eli voimme painaa alijäämää vielä tästäkin alaspäin. Katsotaan mihin sitten loppujen lopuksi päästään, Lipponen sanoi.

Budjettialijäämä putoaa lisävelanotosta huolimatta bruttokansantuotteeseen suhteutettuna viime vuoden noin 68 prosentista ensi vuonna 64 prosenttiin. Lipposen mukaan valtiontalouden velka on entistä huomattavasti paremmin hallinnassa. Budjettialijäämän eli lisälainanoton tarkka summa on 9,993 miljardia markkaa.

Lipponen: Ei elvytä eikä kiristä

Lipponen kuvasi ensi vuoden budjettia neutraaliksi eli se ei elvytä eikä kiristä kansantaloutta. Hallitus tarkastelee valtiontalouden alijäämän kehitystä, seuraa kansainvälisen talouden kehitystä ja on valmis tarpeen tulleen tekemään uusia päätöksiä budjetin elvyttävästä tai kiristävästä vaikutuksesta.

Seuraava tarkasteluajankohta on kesäkuussa ja sen jälkeen elokuun budjettiriihessä. Vuosien 2000-2002 kehykset ovat ohjeellisia. Vuoden 2000 kehys on 190 475 miljoonaa, vuoden 2001 kehys 192 625 miljoonaa ja vuoden 2002 kehys 191 305 miljoonaa markkaa.

Korkomenojen kasvu pitää menot kasvussa

Valtiovarainministeri Niinistön mukaan valtion menot korkomenoja lukuunottamatta pienenisivät ensi vuonna muutama sata miljoonaa markkaa. Kokonaismenoja kasvattaa korkomenojen lisääntyminen, sillä valtio joutuu nyt maksamaan siitä, että on myynyt talouttaan paikatakseen korkeakorkoisia velkapapereita.

Ensi vuoden työttömyysasteeksi hallitus arvioi 11,3 prosenttia. Lipposen mukaan arvio on jo lähellä työttömyyden puolittumista, mutta toisaalta arvio on myöskin varovainen. Bruttokansantuotteen arvioidaan kasvavan 3 prosenttia. Myös tämä arvio on Lipposen mukaan varovainen. Toisin sanoen kasvu voi olla suurempikin.

Kelan osakkeiden arvoja ylös

Ensi vuoden velanoton painamista alle 10 miljardiin markkaan selittää se, että hallitus painoi alas menoja ja arvioi valtiolle tulevan lisää tuloja. Menoja leikattiin yksi prosentti eli reilut puolitoista miljardia markkaa.

Lipposen mukaan kyse on jossain mitassa mm. rakennushankkeiden lykkäämisestä. Asuntotuotanto kuitenkin kasvaa. Menopuolella tuntuu lisäksi mm. se, että Kelan omistamien osakkeiden arvoja nostetaan tuntuvasti, joskaan ei vielä päivän arvoon.

Tämä kohentaa Kelan omavaraisuusastetta ja siten valtion maksamaa osuutta voidaan pienentää. Niinistön mukaan kyse on muutamista sadoista miljoonista markoista.
- Pörssikurssien nousu eli varallisuuden kasvu Kansaneläkelaitoksessa tulee yhteiseksi hyväksi, perusteli Lipponen.

RAY:lle lisää kustannettavaa

Valtio siirtää myös jälleen lisää menojaan katettavaksi raha-automaattivaroista. Vuonna 1999 kansan pelihimon tuottoa käytetään 100 miljoonaa markkaa lisää kohteisiin, jotka aiemmin on rahoitettu verovaroilla.

Menopuolella kehitysyhteistyömäärärahat kasvavat ensi vuonna 200 miljoonaa markkaa. Korotuksella ei päästä vielä hallituksen asettamaan tavoitteeseen eli 0,4 prosenttiin bruttokansantuotteesta, sillä BKT:n kasvu on niin voimakasta.

Lipponen uskoi, että hallitus joutuu keskustelemaan kehitysyhteistyörahoista vielä elokuun budjettiriihessäänkin. Määrärahojen kasvattaminen on mahdollista ulkoministeriön budjettikehyksen sisällä.

Verotulojen arvioidaan kasvavan

Hallitus arvioi, että tuloja saadaan lisää mm. arvonlisäverosta, yhteisöverosta ja energiaverosta. Niinistön mukaan talouskasvu voimistuu kotimarkkinoilla niin, että se lisää arvonlisäveron tuottoa.

Yhteisöveron tuoton arvioidaan kasvavan kuluvasta vuodesta 1,5 miljardia markkaa, koska mm. poistojärjestelmää heikennetään. Energiaveroratkaisu tuottaa arvonlisäveroineen noin 850 miljoonaa markkaa.

Lisätuloilla valtio rahoittaa ensi vuoden tuloveroratkaisua. Lipposen mukaan veroratkaisussa lähdetään siitä, että pieni- ja keskipalkkaisten verotusta kevennetään. Niinistö laski, että eri veroratkaisut tuottavat ensi vuonna valtiolle alle kaksi miljardia markkaa. Se ei vielä riitä kattamaan tuloveroratkaisua.

Valtionyhtiöiden osakkeiden myyntituottoja hallitus odottaa ensi vuonnakin saavansa varmasti pari miljardia markkaa. Sama summa on kirjattu budjettiin jo useampana vuonna ja Niinistö huomauttikin, että summa on kunakin vuonna ylitetty.

STT-IA
6.3.1998

POLITIIKKA -SIVULLE