Aho vaihtaa vaalipiirinsä Helsinkiin


Keskustan puheenjohtaja Esko Aho asettuu ensi kevään eduskuntavaaleissa ehdolle Helsingin vaalipiirissä.

Neljä kertaa Vaasan vaalipiiristä eduskuntaan valittu Aho perustelee vaihdosta sillä, että hänellä ei ole ollut tehtäviensä vuoksi riittävästi mahdollisuuksia palvella pohjalaisia äänestäjiään.

Aho muistutti tiistaina järjestämässään tiedotustilaisuudessa, että hän on asunut Helsingissä lähes yhtäjaksoisesti Helsingissä vuodesta 1973 lähtien. Jos Aho valitaan, hän aikoo siirtää kirjansa Kannuksesta Helsinkiin heti uuden vaalikauden alussa. Muu perhe jää kuitenkin näillä näkymin Pohjanmaalle.

Ahon päätös merkitsee sitä, että kaksi seuraavan hallituksen vahvaa pääministeriehdokasta ottaa mittaan toisistaan samassa vaalipiirissä. Paavo Lipponen (SDP) on valittu eduskuntaan Helsingistä.

Ahon mukaan eduskuntavaalit ovat saaneet myös pääministerivaalin luonnetta. Pääministeri on nykyisin entistä enemmän päivänpolitiikan johtava toimija ja vaikutusvaltainen henkilöhahmo, mikä näkyy myös vaaleissa.

Keskusta on aiemmin saanut Helsingistä läpi puhtaasti oman ehdokkaansa ainoastaan vuoden 1991 vaaleissa. Olli Rehn valittiin eduskuntaan 4 400 äänellä. Keskustan koko äänisaalis pääkaupungissa oli silloin runsaat 16 600 ääntä eli kuusi prosenttia vaalipiirin äänistä.

Tavoitteeksi kaksi paikkaa Helsingistä

Esko Aho keräsi vuoden 1995 vaaleissa Vaasan vaalipiiristä yksinään 16 400 ääntä, kun Lipposen saalis Helsingissä oli hieman yli 13 000 ääntä. Keskustan kärkinimen uskotaan auttavan myös toisen saman puolueen ehdokkaan läpi Helsingissä.

Jonkin aikaa kytenyt suunnitelma keskustan, nuorsuomalaisten ja kristillisten vaaliliitosta Helsingissä on kariutunut. Nuorsuomalaiset luopuivat hankkeesta jo ennen varsinaisia neuvotteluja. Keskusta lähtee siten varsin todennäköisesti vaaleihin Helsingissä pelkästään omin voimin.

Puolueen menestys Helsingissä ei ole ollut koskaan lähimainkaan samaa luokkaa kuin maakunnissa. Rehniä ennen Helsingistä oli eduskunnassa keskustalainen kansanedustaja 1970-luvun lopulla, kun Kyllikki Stenroos (Virolainen) pääsi Arkadianmäelle vaaliliiton varamiespaikalta Pekka Tarjanteen (lib) siirtyessä posti- ja lennätinhallituksen pääjohtajaksi.

Vuoden 1983 vaaleissa selvisi eduskuntaan keskustan listoilta Liisa Kulhia, joka oli kuitenkin sitoutumaton ehdokas. Hän viihtyikin keskustan ryhmässä vain runsaan vuoden ajan.

Ahon mukaan hänen siirtymisestään Helsingin vaalipiiriin puhuttiin alustavasti jo vuonna 1995, mutta vakavampi pohdinta tuli ajankohtaiseksi vasta seuraavan vuoden keväällä.

Keskustan politiikka punnitaan

Aho arvioi, että Helsingin ja maakuntien edut käyvät nyt ensimmäistä kertaa yksiin, kun kumpikin puoli on joutunut kärsimään alueellisesta kahtiajaosta. Hänen mielestään keskustan harjoittaman politiikan uskottavuus tulee samalla punnituksi, kun samalta pohjalta voidaan nyt puolustaa myös helsinkiläisten etuja.

Aho olisi valmis mm. jäädyttämään valmisteilla olevan yhteisöveron jakotavan muutoksen, joka rokottaisi pääkaupunkia. Hän muistutti, että muualla Suomessa joutuisi joukko kuntia entistä syvempään taloudelliseen kriisiin.

Aho valitaan jälleen kerran uudelleen keskustan johtoon kaksivuotiskaudeksi ensi kesänä Mustasaaressa pidettävässä puoluekokouksessa. Silloin vuodesta 1990 saakka keskustaa johtanut Aho siirtyy istuvien puoluejohtajien nestoriksi. Ole Norrback (RKP) ja Claes Andersson (vasl) jättävät tänä vuonna paikkansa.

Aho uumoili tiistaina, ettei pääministerin tarvitse välttämättä olla samalla puolueen puheenjohtaja, vaikka kahtena viimeksi kuluneena vaalikautena tämä malli on toteutunut.

STT-IA
6.3.1998

POLITIIKKA -SIVULLE